Väittelijä András Pásztor kehitti väitöstutkimuksessaan uusia tapoja valjastaa bakteerisolut valmistamaan uusiutuvia biopolttoaineita.
Hän osoitti ensimmäistä kertaa, että bakteerien avulla voidaan tuottaa maailmanlaajuisesti polttoaineena käytettävää propaania.
Pásztor löysi tutkimuksessaan myös uusia tapoja valmistaa bakteerisoluissa butanolia, joka soveltuu polttoaineeksi ja kemianteollisuuden raaka-aineeksi.
– Toistaiseksi propaanin ja butanolin tuottotasot ovat niin alhaisia, ettei systeemeillä ole kaupallista merkitystä, mutta tutkimus on ensimmäinen välttämätön askel kohti käytännön sovelluksiin tähtäävää työtä, Pásztor sanoo väitöstiedotteessaan.
Tutkimuksensa malliorganismina Pásztor käytti E. coli -bakteeria, jonka sisään rakennetut synteettiset metaboliareitit mahdollistivat polttoaineiden valmistuksen solun oman aineenvaihdunnan sivutuotteena.
Metaboliareitit suunniteltiin siten, että ne voisivat toimia myös fotosynteettisissä isäntäorganismeissa, kuten sinilevissä eli syanobakteereissa.
– Tällöin polttoaineita voisi valmistaa suoraan hiilidioksidista ja vedestä käyttäen energianlähteenä auringonvaloa, Pásztor toteaa.
Pásztorin väitöskirjatyö on osa laaja-alaisempaa Turussa tehtävää biopolttoaineisiin liittyvää tutkimusta, jossa etsitään vaihtoehtoja uusiutumattomille fossiilisille polttoaineille. Vaikka biomassan käyttöön perustuvia mikrobiperäisiä polttoaineita onkin jo markkinoilla, niihin liittyvät suurimmat ongelmat ovat tuottosysteemien ekologisuus ja kilpailukyky nykyisillä markkinoilla.
Suoraan fotosynteesiin perustuvia mikrobiperäisiä biopolttoaineiden tuottosysteemejä ei vielä ole kaupallisessa käytössä, mutta erilaisia pilotteja on jo kehitteillä ja kokeiluvaiheessa.
MSc András Pásztorin väitöskirja Advanced biofuel production: Engineering metabolic pathways for butanol and propane biosynthesis tarkastetaan perjantaina 22. toukokuuta Turun yliopistossa.
