Etla on kasannut torstaina julkaistuun raporttiin Muistioita tulevalle hallitukselle – Talouspolitiikan linjaus keväällä 2015 lukuisia neuvoja huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen kasattavalle uudelle hallitukselle.
Raportin keskeisin huomio on se, että tärkein yksittäinen Suomen talouskasvua heikentänyt tekijä on tuotannon kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen reaalisilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna.
Etlan arvioi, että tällä hetkellä kuilu ”kustannuskilpailukyvyn pidemmän ajan keskimääräiseen tasoon on koko yrityssektoria ajatellen 10–20 prosenttia.
Tutkimuslaitos huomauttaa, että paras tapa hoitaa kilpailukyky kuntoon on tuottavuuden kohottaminen ja korkean arvonlisän tuotteiden luominen. Se prosessi on käynnissä, mutta on kuitenkin hidas.
Ikävämpi tapa on tuntia kohti laskettavien reaalipalkkojen leikkaaminen ja sillä on millä tahansa tavalla toteutettuna myös ongelmansa.
Etlan mukaan palkkamaltti johtaa siihen vähitellen, mutta on hidas tapa. Sen sijaan yleistä palkkatason alentamista Etla ei suosittele, koska sillä on haitalliset vaikutukset kotimaiseen kulutukseen.
Sen sijaan Etla esittää kaksi pehmeämpää tapaa vaikuttaa samaan asiaan.
Toinen on säännöllisen työajan pidennys ilman kokonaispalkan nostamista. Etlan mukaan viikkotyöajan pidentäminen 37,5 tunnista 40 tuntiin alentaisi tuntikustannuksia 6,7 prosenttia.
Toinen vaihtoehto on sivukulujen eli eläke- ja muiden sosiaaliturvamaksujen alentaminen. Koska menetettyjen tulojen paikkaaminen alijäämää kasvattamalla heikentäisi entisestään julkisen talouden tasapainoa, sivukulujen leikkauksen paikkaamiseksi pitäisi heikentää etuisuuksia.
Etla huomauttaa, että julkinen talous pitäisi laittaa vaalikauden aikana tasapainoon siten, että julkisen velan suhde kokonaistuotantoon saataisiin laskevalle uralle. Etlan arvion mukaan se edellyttäisi hallitukselta 4–5 miljardin euron lisäsopeutustoimia, jotka olisi toteutettava leikkauksin. Veronkorotuksiin ei Etlan mukaan enää ole varaa.
Jos sen sijaan kaikki hallituksen suunnittelemat rakenteelliset uudistukset toteutuisivat siten, että niiden säästöjä aikaansaava vaikutus olisi valtiovarainministeriön arvioimalla tasolla, lisäsopeutuksen tarve supistuisi 2,5–3,5 miljardiin euroon.
Etla huomauttaa, että ”politiikan uskottavuuden kannalta on tärkeää tehdä kaikki päätökset etupainotteisesti heti hallituskauden alussa”.
