Esimerkiksi keskituloisen 3 215 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti nousee 30,9 prosentista 31,2 prosenttiin, kertoo Veronmaksajain keskusliitto.
Nettopalkan ostovoima laskee selvästi ensi vuonna. Keskituloisen palkansaajan ostovoima alenee 1,1 prosenttia. Tämä tarkoittaa keskituloisen palkansaajan ostovoiman leikkautumista noin 300 eurolla ensi vuonna.
Veronmaksajain keskusliiton arvioissa on hallituksen kehysriihen veropäätösten lisäksi huomioitu myös odotetut työeläkemaksujen muutokset sekä arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan.
Laskelmassa ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 1,2 prosenttia ja hintatason 1,9 prosenttia vuonna 2015.
Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää kehysriihessä syntynyttä kokonaisuutta kovin laihana kompromissina. Hän harmittelee erityisesti hallituksen turvautumista jälleen kerran verotuksen mittavaan kiristämiseen.
– Nyt olisi ollut jo korkea aika tehdä asiantuntijoiden laajasti suosittelema suunnan muutos ja keskittyä sopeuttamisessa pitkäjänteisiin menosäästöihin, eikä sortua enää verotuksen lisäkiristämiseen, hän sanoo.
Sopeutuksen mittaluokka on Lehtisen mielestä sinällään sopiva, mutta etupainoa on turhan paljon. Vuoden 2015 sopeutus on vaisuun suhdannetilanteeseen nähden yliviritetty.
– Parempi malli olisi ollut jättää uudet veronkiristykset tekemättä ja keskittyä pelkästään menosäästöihin, joita olisi samalla voinut jaksottaa enemmän kehyskauden loppuvuosille.
Erityisen ikävää Lehtisen mukaan on, että hallitus päätti kiristää ensi vuonna myös ansiotulojen verotusta luopumalla veroperusteiden ansio- ja inflaatiotarkistuksista, minkä seurauksena palkkojen verotus kiristyy ensi vuonna.
Lisäksi päätetyt välillisten verojen korotukset kiihdyttävät osaltaan inflaatiota, mikä myös syö ostovoimaa.
– Nyt päätetyt uudet veronkiristykset merkitsevät sitä, että palkansaajan nettoansioiden ostovoiman aleneminen syvenee entisestään vuonna 2015. Lapsiperheillä päälle tulevat vielä lapsilisien leikkaukset, Lehtinen muistuttaa.
– Samalla hallitus valitettavasti jatkaa edelleen koko vaalikauden kestäneellä verotuksen progressiivisuutta monella tapaa kiristävällä linjallaan, mikä ei lainkaan edistä maan paluuta terveen kasvun tielle, hän sanoo.
