Hallitustunnustelija Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti keskiviikkoiltana noin kello 21 blogissaan, että ”käytyjen neuvottelujen perusteella minulla ei ole edellytyksiä jättää sellaista sopimusehdotusta, joka täyttäisi yhteiskuntasopimukselle asettamani vaatimukset”.
Sipilän tekstin mukaan ”viimeisen reilun viikon aikana käytiin tiiviitä neuvotteluita yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi. Sopimuksen tavoitteena oli Suomen kilpailukyvyn merkittävä parantaminen suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin, lisätä talouskasvua ja investointeja, nostaa työllisyysastetta, alentaa työllistämis- ja työllistymiskynnystä sekä vahvistaa muutosturvaa. Käytyjen neuvottelujen perusteella minulla ei ole edellytyksiä jättää sellaista sopimusehdotusta, joka täyttäisi yhteiskuntasopimukselle asettamani vaatimukset.
Yhteiskuntasopimus olisi toteutuessaan pienentänyt arvioitua julkisen talouden sopeuttamistarvetta huomattavasti. Näin ollen tulevan hallituksen talousohjelman on perustuttava valtiovarainministeriön tekemään arvioon säästöistä valtion menoihin. Hallituksen muodostaminen jatkuu alkuperäisen suunnitelman mukaan ja tuleva hallituspohja kerrotaan eduskuntaryhmille huomenna torstaina 7.5. klo 17. ”
Valtiovarainministeriön virkamiesarvioiden mukaan julkisen talouden sopeutustarve on kuusi miljardia euroa.
Katkeamisesta varoiteltiin
Hallitustunnustelija kiersi keskiviikkona aiemmin ainakin SAK:n, STTK:n ja Akavan hallitusten kokouksissa esittelemässä aiesopimusta ja vakuutti, että hän ymmärtää sopimuksen järjestöille asettamat haasteet.
Verkkouutisille arvioitiin neuvottelulähteistä iltapäivän ja illan mittaan, että päätavoitteista oltiin vielä todella kaukana ja että neuvottelut saattaisivat katketa vielä illan aikana.
SDP:n kerrottiin tehneen kovasti töitä, jotta SAK myöntyisi yhteiskuntasopimuksen vaatimuksiin. Pelikuvion ideana on ollut, että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tulisi hallitukseen takaamaan, että SAK pysyy hallinnassa. Eräästä järjestöstä arveltiin, ettei sopimuksen läpimeno ole selvää Elinkeinoelämän keskusliitossakaan.
Suurin kysymys sopimuksessa oli, miten tuottavuutta saataisiin nostettua viidellä prosenttiyksiköllä. Tässä vaiheessa työmarkkinajärjestöiltä haettiin sitoumusta tavoitteeseen, jonka toteutuskeinot jäisivät vielä avoimiksi. Kyse oli samantapaisesta sitoumuksesta, jonka työmarkkinajärjestöt tekivät eläkeneuvotteluissa, kun ne sitoutuivat etukäteen ratkaisuun, joka pienentää kestävyysvajetta prosenttiyksiköllä.
Hankalaksi asian teki se, että vaikka keskusjärjestöt sitoutuisivat tavoitteeseen, niin käytännön toteutus olisi tehtävä liittotasolla työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa. Työehtosopimuksissa on määritelty muun muassa vuosilomat, säännöllinen työaika ja sairauslomat. Mikäli työaikaa halutaan pidentää, niin näitä ehtoja täytyy muuttaa liittokohtaisissa työsopimusneuvotteluissa.
Palkansaajajärjestöt halusivat, että sopimuksen on oltava tasapainossa työnantajien ja palkansaajien välillä. Työajan pidennyksen vastapainoksi SAK halusi, että työntekijöiden irtisanomissuojaa parannetaan ja muutosturvaa kehitetään.
Sipilä totesi tiistaina, että mikäli yhteiskuntasopimus onnistutaan solmimaan tällä kunnianhimon tasolla, niin se pienentää julkisen talouden sopeutustarvetta kuudesta miljardista eurosta. Valtiovarainministeriössä laskettiin keskiviikkona sopimuskohtien vaikutuksia. Esimerkiksi työajan pidentämisellä sadalla tunnilla olisi suuri vaikutus, mutta ihmetystä herätti, miten sellainen saadaan käytännössä aikaiseksi.
Sipilällä ja työmarkkinajärjestöillä oli aiemmin sovittu tapaaminen torstaiaamuksi ja järjestöjen hallinnot oli kutsuttu koolle puolenpäivän aikaan. Aiempiin määräaikoihin kuului, että torstaina iltapäivällä kello 14 Sipilä halusi tietää, sitoutuvatko järjestöt yhteiskunta-aiesopimukseen.
Torstaina illalla Juha Sipilän on määrä paljastaa hallituspohja.
