Työttömyysaste oli 9,1 prosenttia, kun se edellisvuoden helmikuussa oli 8,7 prosenttia. Työllisiä oli 26 000 vähemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa. Työvoiman ulkopuolella olevia oli 25 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Työllisiä oli helmikuussa 2 405 000 (virhemarginaali ±32 000), mikä oli 26 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisten määrä väheni yksityisellä sektorilla ja kasvoi hieman julkisella sektorilla viime vuoden helmikuuhun verrattuna.
Työllisyysaste eli työllisten osuus 15 – 64-vuotiaista oli helmikuussa 66,9 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 67,6. Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 68,3 prosenttia.
Nuorten 15 – 24-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli helmikuussa 22,9 prosenttia, mikä oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Työvoiman ulkopuolella olevia oli 1 446 000 eli 25 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Uudenmaan työttömyys nousi liki 20 prosenttia
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa kaikkiaan 324 000 työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Työttömien työnhakijoiden määrä oli 33 000 suurempi kuin edellisen vuoden helmikuussa.
Työttömyys lisääntyi edellisen vuoden helmikuusta kaikkien ELY-keskusten alueella; eniten Uudellamaalla (19 %), Kainuussa (15 %), Pirkanmaalla (14 %) ja Keski-Suomessa (14 %).
Helmikuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautuneita kokoaikaisesti lomautettuja oli 32 000, mikä oli 6 000 enemmän kuin vuosi sitten.
Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli helmikuun lopussa yhteensä 123 000 henkilöä, mikä oli 19 000 enemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa. Palveluiden piirissä oli 4,6 prosenttia työvoimasta.
Työttöminä työnhakijoina työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 41 000 alle 25-vuotiasta työtöntä. Heidän määränsä oli 3 000 suurempi kuin edellisen vuoden helmikuussa.
Työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettiin helmikuussa 54 000 uutta avointa työpaikkaa eli 2 000 vähemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa.
Todellisuus on numeroita synkempi
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön luvuista lasketun työttömyysasteen ero on kasvanut kahden vuoden ajan.
– Tilastokeskuksen virallinen työttömyysaste on pysynyt yllättävän vakaana verrattuna Suomen vaisuun talouskehitykseen. Todellisuudessa työmarkkinoiden tila on kuitenkin virallista lukua heikompi, Danske Bankin ekonomisti Juhana Brotherus sanoo.
Hänen mukaansa työttömyysaste on noussut vain hienoisesti johtuen piilotyöttömien määrän noususta ennätyslukemiin. Myös alityöllisten määrän kasvu kertoo työmarkkinoiden synkästä tilasta.
Piilotyötön on työtä haluava, mutta työnhaun syystä tai toisesta luovuttanut. Piilotyöttömiä ei lasketa mukaan tilastokeskuksen työttömyysasteeseen.
Alityöllinen puolestaan on tahtomattaan osa-aikatyötä tekevä henkilö, koska kokoaikatyötä ei ole tarjolla.
– Odotamme työttömyyden jatkavan nousua kesään asti. Työmarkkinat reagoivat suhdanteiden kohentumiseen vasta viiveellä, joten nopeaa helpotusta ei ole odotettavissa.
