Hallitus tekee ensi viikon kehysriihessä lausuntokierroksen jälkeiset linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. Lausuntokierros päättyi viime viikolla.
Lakiesitykseen ei ole tulossa suuria muutoksia. Vaikka julkisuudessa on ollut esillä kokoomuksen sisäisesti pohtima erva-malli, todennäköistä on, että laista korjataan vain perustuslain näkökulmasta ongelmalliset kohdat. Lain esittelijänä toimii peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.).
– Tällä hetkellä ainakaan meille ei ole välitetty suurempia muutostarpeita, kertoo sote-uudistuksesta vastaava osastopäällikkö Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä Verkkouutisille.
Laista korjataan perustuslainvastaisuudet. Kunnille ollaan antamamassa vapaus valita aiempaa vapaammin sote-alueen hallintomalli.
– Hallintomalliin liittyen, joka tuli lausunnoillakin hyvin vahvasti, se pitäisi olla kuntien vapaammin valittavissa vastuukunta- ja kuntayhtymämalli, Varhila sanoo.
Verkkouutisille sote-lain perustuslainmukaisuutta arvioinut valtiosääntöoikeuden professori emeritus Mikael Hidén piti lakiluonnoksen suurimpana ongelmana sitä, että vastuukuntamallissa pienet kunnat voivat tulla sidotuiksi päätöksiin, joita muiden kuntien edustajat pystyvät sanelemaan.
Hidén ehdotti ratkaisuksi sote-alueen hallinnon järjestämistä kuntayhtymämallilla. Hidén hahmotteli, että jos kaikki sote-alueen kunnat muodostaisivat päätöksentekoelimen, voitaisiin ehkä ajatella, että joissakin päätöksissä olisi äänileikkuri ja joissakin ei olisi.
Äänileikkuri tulossa
Varhila kertoo, että ministeriössä on käyty läpi perustuslakivaliokunnan kannanottoja äänileikkurista. Hänen mukaansa valiokunnan mielestä äänileikkuri pitää olla, koska pientenkin kuntien näkemykset pitää turvata. Poliittisesti äänileikkurista haluttaisiin luopua.
– Ilmeisesti jollakin muotoa äänileikkuri pitää sinne sisällyttää. Mutta tätä me emme ole vielä poliittisen puolen kanssa keskustelleet, Varhila sanoo.
Professori Hidén ei pitänyt lakiin sisällytettyjä perustason alueita perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen kannalta suuresti ongelmallisina. Sen sijaan jopa lakiehdotuksen valmistellut työryhmä piti perustason alueita epätarkoituksenmukaisina palvelujen näkökulmasta. Poliittisesti niistä on halua pitää kiinni. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan ainakaan RKP ei ole valmis tinkimään perustason alueista.
– Perustason alueet ovat toistaiseksi esityksessä. Tässäkin vaaditaan vielä poliittiselta puolelta linjaus, miten he haluavat tämän kanssa menetellä, Varhila kertoo.
Lakiluonnoksen mukaan sote-alueiden sisällä voi olla perustason alueita, joilla on järjestämisvastuu perustason sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluista sekä joistakin erikoissairaanhoidon palveluista. Oikeus muodostaa perustason alue koskee 20 000–50 000 asukkaan kuntia.
Eduskuntaan sote-järjestämislaki on luvattu tuoda huhtikuun aikana. Varhilan mukaan tähtäin on kuun puolivälissä. Jos hallitus ei tee suuria muutoksia lakiesitykseen, laki mahdollista saada eduskuntaan nopeasti. Sen sijaan järjestämismallin muuttaminen täysin toisenlaiseksi esimerkiksi erva-malliksi edellyttäisi uutta lausuntokierrostakin, eikä lakia todennäköisesti ehdittäisi hyväksyä enää tällä vaalikaudella.
Sote-järjestämislaki sisältyy hallitukseen rakennepoliittiseen ohjelmaan. Selvitys sote-järjestämislain vaikutuksista julkistetaan huomenna perjantaina. Vaikutusarvion on tehnyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä.
