Venäjään Ukrainan tilanteen vuoksi kohdistettavista pakotteista koituu EU-maille mittavia tappioita. Uusiin pakotteisiin kuuluvat muun muassa puolustusteknologian vientiin kohdistuvat kiellot ja rajoitukset iskevät kipeästi monien EU-valtioiden talouteen, EUObserver kertoo.
Komission arvioiden mukaan EU-alue menettää pakotteiden vuoksi noin 40 miljardia vielä tämän vuoden aikana. Vuonna 2015 tappiota kertyy 50 miljardia.
Viime viikon EU-suurlähettiläiden kokouksessa monet vaativatkin päättäjiä huomioimaan, millaisia vaikutuksia tiukoilla pakotteilla on EU-maissa toimiville yrityksille.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov totesi maanantaina RIA Novostille, ettei EU:ssa olla innoissaan kovista pakotteista.
”Uskon, että kaikki häviävät silloin kun jyrkät geopoliittiset näkemykset sekoitetaan kumppanuushankkeisiin. Olen vakuuttunut, että ainakin pakotteista päättävät Euroopan maat eivät ole tilanteesta kovinkaan mielissään ja haluaisivat käyttää toisenlaisia konsteja”, Lavrov sanoi.
Lavrov arvioi, että EU-päättäjät ratkoisivat ongelmia kaikkein mieluiten poliittisin keinoin.
Venäjän ulkoministeriö on todennut moneen otteeseen, että uudet pakotteet tulevat kolahtamaan EU-alueen omaan talouteen bumerangin tavoin.
Nimettömänä pysytellyt EU-virkamies arvioi EUObserverille, että pakotteet lyövät tämän vuoden aikana noin 23 miljardin euron loven Venäjän talouteen. Ensi vuonna tappiota tulee jo 75 miljardia.
Economist-lehden mukaan pakotteiden suorat talousvaikutukset eivät kerro koko totuutta venäläisyritysten kärsimistä vahingoista. Sen laskelman perusteella venäläiset yritykset voivat menettää jopa biljoona dollaria eli noin 740 miljardia euroa, mikäli nykyinen trendi jatkuu ja kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla aletaan karsastaa Venäjää.
