Outi Mäkelän mukaan äänioikeus lisäisi nuorten osallistumista yhteiskunnallisiin asioihin. Hänen mukaansa nuoret haluavat olla aktiivisia ja vaikuttaa yhteiskuntaan.
– Heille on annettava mahdollisuus vaikuttaa tasavertaisina kansalaisina elinympäristöönsä, Mäkelä sanoo.
Hänen mielestään demokratiakasvatuksen rooli on tärkeää nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden lisäämisessä. Mäkelä iloitsee myös, että nuorisolain 8. pykälä on jo otettu tosissaan, oppilaskunnat ovat tulossa kaikkiin kouluihin ja nuorisovaltuustojen määrä on kasvussa.
– Luontainen jatkumo nuorten paremmalle huomioimiselle ja kuulemiselle olisikin äänestysikärajan laskun toteuttaminen seuraavissa kuntavaaleissa, hän sanoo.
– 16-vuotias maksaa jo veroja ja on rikosoikeudellisessa vastuussa. 16-vuotiaaseen kohdistuu yhteiskunnallisia velvollisuuksia, niin on outoa ja epätasa-arvoista, että vastaavasti nuorella ei ole oikeuksia, Mäkelä huomauttaa.
Hänen mielestään kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä olisi luontevaa käynnistää jälleen laajempi pohdinta nuorten osallisuuden lisäämisestä ja äänestysikärajan laskemisesta.