Edellisen eduskunnan perustuslakivaliokunta on määritellyt sote-uudistuksen valmisteluprosessin reunaehdot. Perustelluimpana valiokunta piti laajapohjaista parlamentaarista valmistelua.
Kuntaliiton hallitus toteaa torstaisessa kannanotossaan, että sote-uudistuksella on merkittävä vaikutus myös kuntien ja muun hallinnon rooliin ja rahoitukseen.
– Siksi valmistelussa on syytä ylittää ministeriöiden rajat, ja valmistelu voisi toteutua valtioneuvoston kanslian tai valtiovarainministeriön johdolla. Uudistuksen johtamisen tulee olla aikaisempaa selkeämpää ja vahvempaa. Jatkovalmisteluun tulee myös varata riittävät voimavarat, liitto toteaa.
Kuntaliiton mielestä valmistelun pitäisi tapahtua komiteatyyppisesti. Huolelliseen valmisteluun pitäisi varata myös riittävästi aikaa.
– Kuntia on kuultava ja kuntakuulemiselle on varattava asianmukainen aika.
Kuntaliiton mielestä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus on välttämätön.
– Uudistuksessa määritellään kuntien tehtävät ja asema hallinnossa. Valmistelulla on merkittäviä vaikutuksia kuntien rooliin, ylikunnallisten palvelujen organisointiin sekä muuhun hallintoon. Lopulta kysymys on myös demokratian rakenteiden määrittelystä ja kuntien elinvoiman turvaamisesta.
Perustuslakivaliokunnan linjausten perusteella sote-palvelujen hallintojärjestelmää ja rahoitusta pitää arvioida samanaikaisesti. On pyrittävä koordinoituun valmisteluun valtionosuusuudistuksen kanssa. Uudistusta päätettäessä käytettävissä on oltava kattava taloudellisten vaikutusten arviointi.
Perustuslakivaliokunta on esittänyt vaihtoehtoisiksi etenemisteiksi väliportaan hallintoa, yksitasoista kuntayhtymämallia ja järjestämisvastuun siirtoa valtiolle. Kuntaliiton mielestä valmistelussa täytyy arvioida myös muita vaihtoehtoja, kuten mahdollisuus toteuttaa maan eri osissa erilaisia malleja.