Väitteestä on eri mieltä 34 prosenttia suomalaisista. Tieto ilmenee ulkoministeriön Taloustutkimukselta tilaamasta vuosittaisesta tutkimuksesta.
14 prosenttia suomalaisista olisi valmiita lisäämään kehitysyhteistyömäärärahoja. Luku on romahtanut viime vuodesta, jolloin vielä 23 prosenttia suomalaisista kannatti kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämistä.
Selvä enemmistö suomalaisista, 67 prosenttia pitäisi kehitysyhteistyömäärärahat ennallaan. 16 prosenttia haluaisi leikata määrärahoja.
66 prosenttia vastanneista piti tietotasoaan kehitysyhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä huonona.
Tutkimuksessa kysyttiin, minkä suuruiseksi vastaajat arvioivat Suomen vuosittaiset kehitysapumäärärahat. 77 prosenttia vastaajista veikkasi määrärahojen suuruusluokan alakanttiin. Eniten (35 prosenttia) vastaajat veikkaisivat määrärahojen suuruusluokaksi 110 miljoonaa euroa. Vain 12 prosenttia vastaajista osui vastauksessaan oikeaan: Suomen kehitysapumäärärahat ovat tänäkin vuonna noin 1,1 miljardia euroa vuodessa.
Vielä vuonna 2007 43 prosenttia suomalaisista piti kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä, nyt enää 30 prosenttia. Silti edelleen yhteensä 82 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Suurimmillaan kehitysyhteistyön vastustus oli vuonna 2012, kun 20 prosenttia suomalaisista piti kehitysyhteistyötä yhdentekevänä tai melko vähämerkityksisenä. Nyt tuo luku on pudonnut 14 prosenttiin.
