Arvioinnissa tarkasteltiin, ovatko suunnitelmat vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaisia. Komissio totesi, että viidessä maassa ne ovat ja neljässä pääpiirtein, mutta seitsemän maan suunnitelmissa on vaarana, etteivät sopimuksen vaatimukset täyty.
Arviointi kattoi koko euroalueen lukuun ottamatta Kreikkaa ja Kyprosta, jotka ovat talouden sopeutusohjelmassa.
Eurosta ja työmarkkinavuoropuhelusta vastaavan varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskisin mukaan viime vuosina on edistytty hyvin rahoitusvakauden palauttamisessa ja julkisen talouden kestävyyden parantamisessa.
– Nyt on oikea aika toteuttaa kunnianhimoisia rakenneuudistuksia, jotta voidaan varmistaa kestävä kasvu ja uusien työpaikkojen syntyminen. Siihen tarvitaan johtajuutta ja sitoutumista sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla, Dombrovskis totesi.
Talous- ja rahoitusasioista, verotuksesta ja tulliasioista vastaavan komissaari Pierre Moscovicin ilmoituksen mukaan komissio on huolellisesti arvioinut 16 euroalueen maan talousarviosuunnitelmat ja osoittanut havaitsemansa riskit.
Maaliskuun alussa tehdään päätös siitä, onko vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisille lisätoimenpiteille tarvetta. Siihen mennessä komissiolla on Moscovicin mukaan parempi käsitys siitä, ovatko hallitukset pitäneet kiinni uudistussitoumuksistaan.
– On euroalueen etujen mukaista, että sitoumuksia noudatetaan, koska jokaisen on tehtävä oma osuutensa talouden elpymisen vahvistamiseksi, Moscovici sanoi.
Viiden maan (Alankomaat, Irlanti, Luxemburg, Saksa ja Slovakia) alustavat talousarviosuunnitelmat ovat sopimuksen vaatimusten mukaisia ja neljän maan (Latvia, Slovenia, Suomi ja Viro) suunnitelmat ovat pitkälti vaatimusten mukaisia.
Sen sijaan seitsemän maan (Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Malta, Portugali ja Ranska) tapauksessa on komission lausuntojen mukaan vaarana, että suunnitelmat eivät ole vaatimusten mukaisia.
Komissio kehottaa kahden viimeksi mainitun ryhmän maita toteuttamaan budjettimenettelyissään tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vuoden 2015 talousarvio olisi sopimuksen mukainen.
Joissakin tapauksissa noudattamatta jättämisen riski vaikuttaa liiallisen alijäämän menettelyssä mahdollisesti toteutettaviin toimiin. Komissio tarkastelee Ranskan, Italian ja Belgian tilannetta maaliskuun alussa.
Alijäämän odotetaan supistuvan euroalueella
Maakohtaisten analyysien lisäksi komissio on arvioinut yleistä julkisen talouden tilannetta ja finanssipolitiikan viritystä euroalueella kokonaisuutena.
Kuudentoista jäsenvaltioiden yhteenlaskettu alijäämä oli vuonna 2013 ensimmäistä kertaa vuoden 2008 jälkeen alle 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Suunnitelmien perusteella alijäämän odotetaan jatkavan supistumistaan 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen tänä vuonna ja ensi vuonna 2,2 prosenttiin.
Komission syksyn talousennusteessa esittämässä arviossa supistuminen on hieman vaatimattomampaa eli 0,2 prosenttiyksikköä. Sen mukaan alijäämä olisi 2,4 prosenttia vuonna 2015.
Näiden maiden yhteenlasketun velkasuhteen on alustavien talousarviosuunnitelmien mukaan määrä pysyä lähes muuttumattomana. Tänä vuonna sen on arvioitu olevan noin 92,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komissio ennustaa velkasuhteen kasvavan vähän, tämän vuoden 93,1 prosentista 93,6 prosenttiin ensi vuonna.
Kokonaisuutena tarkasteltuna julkisen talouden vakauttaminen pysähtyi tänä vuonna euroalueen 16 maassa, ja komission ennusteen mukaan finanssipolitiikan viritys säilyy pitkälti neutraalina myös ensi vuonna.
Sen ansiosta saadaan tasapainoon julkisen talouden kestävyysvaatimukset, joiden taustalla vaikuttaa julkisen talouden korkea ja kasvussa oleva velkasuhde, ja tarve vahvistaa euroalueella käynnissä olevaa haurasta elpymistä.
– Julkisen talouden rakenteen osalta politiikkatoimet, joilla vähennetään työhön kohdistuvaa verorasitusta, ovat askel oikeaan suuntaan. Menorakenteen muuttamisessa kasvua paremmin tukevaksi ei sen sijaan ole edistytty kuin vähän tai ei lainkaan. Tämä osoittaa, että jäsenvaltioiden politiikat on sovitettava paremmin komission työllisyys-, kasvu- ja investointipaketin painopisteisiin, komissio toteaa.
