Eduskunta kävi keskiviikkona keskustan hallituksen kuntapolitiikasta tekemän välikysymyksen kimppuun. Pääministeripuolue kokoomuksen ryhmäpuhuja Outi Mäkelä löi pallon takaisin keskustalle.
Mäkelän mukaan ”erityisesti keskusta tiukkaa kerta toisensa jälkeen perusteluja itse käynnistämälleen uudistukselle”.
Outi Mäkelä lainasi ensin keskustan kansanedustaja Mari Kiviniemeä. Kiviniemi puolusti Mäkelän mukaan kuntaliitoksia vielä syyskuussa 2011 toteamalla, että ”kun itse olin kuntaministerinä, toteutettiin poikkeuksellisen paljon kuntaliitoksia, nimenomaan keskustajohtoisissa kunnissa ja nimenomaan sen takia, että haluttiin turvata ne lähipalvelut jokaiselle suomalaiselle”.
– Mikä on muuttunut ajoista, jolloin (keskustan) kuntaministerit (Hannes) Manninen, (Mari) Kiviniemi ja (Tapani) Tölli lopettivat yli sata kuntaa omalla vahtivuorollaan? Viime kaudella toitte pakon Paras-lakiin ja käytitte valtioneuvoston toimivaltaa Sipoon osakuntaliitoksessa. Me voimme yhä puolustaa noita päätöksiä, mutta seisotteko te omien päätöstenne takana, Outi Mäkelä kysyi.
Outi Mäkelän mukaan kuntien omat ratkaisut ovat aina ensisijainen vaihtoehto. ”Tilanne on kuitenkin toinen, mikäli kunta ei pysty turvaamaan kuntalaisten oikeutta palveluihin. Silloin kriisikuntamenettely puolustaa paikkaansa”.
– Arvostamme myös sitä uutteraa työtä, jota hallitus on tehnyt viedessään kuntauudistusta eteenpäin. Kuntarakennelaki on jo voimassa, kuntalain kokonaisuudistus ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen puolestaan saadaan eduskunnan käsittelyyn vielä hallituskauden aikana, Mäkelä sanoi.
– Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaki ja kuntarakennelain täydennys ovat lausuntokierroksella. Kuten hyvään lainvalmisteluun kuuluu, antaa hallitus lopulliset esitykset vasta lausuntokierroksen jälkeen. Myös perustuslain asettamat reunaehdot on otettava huomioon jo valmisteluvaiheessa.
Kokoomuksen ryhmäpuhuja muistutti, että hallituksen tärkein tavoite on kuroa umpeen kestävyysvaje.
– Osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa päätettiin keventää kuntien tehtäviä ja velvoitteita yli miljardin euron edestä. Tämä on ollut välttämätöntä. Kuntien tehtävät ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 1990 ja selvityksen mukaan niitä on jo reilusti yli 500. Kannustamme hallitusta keventämään sääntelyä ja tehtäviä edelleen”.
– On reilua myöntää, ettei kuntauudistuksesta heru tyylipisteitä sen paremmin hallitukselle kuin oppositiollekaan. Tehtävä kuitenkin on, kun ei tekemättäkään voi jättää. Maali on syytä pitää koko ajan kirkkaana mielessä: kuntauudistusta tehdään, jotta voimme turvata arjen palvelut, Mäkelä totesi.
