Keskuskauppakamarin verolinjauksissa vaalikaudelle 2015–2019 otetaan kantaa verotuksen vaikutuksiin yritysten toimintaedellytyksiin, työllisyyteen ja julkisen sektorin rahoitukseen.
“Suomen kilpailukyvyn kannalta on erittäin tärkeää, että seuraava hallitus saa käännettyä veroasteen selvään laskuun”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä vaatii.
Suomen veroasteen ennustetaan nousevan ensi vuonna 46 prosenttiin. Nousua on kertynyt viime vuosien aikana useita prosenttiyksiköitä, ja veroaste alkaa olla 1990-luvun laman jälkeisellä tasolla.
Veroasteella mitataan julkisen sektorin keräämien verojen ja veronluonteisten maksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.
“Veroaste on käännettävä seuraavan vaalikauden aikana selvään laskuun”, Penttilä sanoo.
Veronkorotukset leikkaavat Penttilän mukaan ostovoimaa, lamaannuttavat talouskasvua ja johtavat työpaikkojen vähenemiseen
Keskuskauppakamari muistuttaa, että talouskasvu ei riitä valtiontalouden tasapainottamiseen. Sen mukaan julkista sektoria ei voida rahoittaa, ellei sitä pienennetä. Keskuskauppakamari on aiemmin esittänyt, että julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen tulisi alentaa 50 prosenttiin.
Ankara työn verotus alentaa työllisyyttä
Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Terhi Järvikare pitää kireää työn verotusta verojärjestelmän suurimpana ongelmana. Se tekee työllistämisestä kallista ja vähentää kannustimia työn tekemiseen. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää hänen mukaansa työn verotuksen alentamista.
Tuloverotus on Keskuskauppakamarin mukaan Suomessa muihin maihin verrattuna kireää kaikilla muilla tulotasoilla paitsi pienipalkkaisten kohdalla. Erityisen ongelmallisia ovat rajaveroasteet, jotka ovat korkeita jo matalilla tulotasoilla.
Viimeaikaiset päätökset kevennysten suuntaamisesta pienituloisille ja suurituloisten verotuksen kiristämisestä lisäävät progressiota entisestään.
Järvikare vaatiikin työn verotuksen keventämistä. Hänen mukaansa se nostaisi työllisyysastetta ja tuottavuutta.
“Rajaveroasteita on alennettava siten, että ylin rajaveroaste alenee 50 prosenttiin. Rajaveroasteiden alentaminen lisäisi kannustimia työn vastaanottoon ja lisätyön tekemiseen”, Järvikare sanoo.
Kevyempi ansiotuloverotus parantaisi Järvikareen mukaan myös kannustimia kartuttaa osaamispääomaa kouluttautumisen kautta ja nostaisi tuottavuutta. Näin vahvistettaisiin ansiotuloverotuksen veropohjaa ja turvattaisiin yhteiskunnan rahoitusta.
Verotuksen ennakoitavuutta on parannettava
Keskuskauppakamarin verolinjauksen mukaan viime vuosien veropolitiikkaa ovat leimanneet jatkuvat ja jopa edestakaiset muutokset. Tällainen epävarmuus on vaikeuttanut yritysten toimintaa.
”Verotuksen ennakoitavuus on nostettava paremmalle tasolle. Yritykset eivät voi suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti, jos toimintaympäristön pysyvyyteen ei voi luottaa. Pahimmassa tapauksessa investoinnit jäävät epävarmuuden vuoksi toteuttamatta”, Järvikare toteaa.
Investointien tekeminen ja uuden liiketoiminnan aloittaminen edellyttävät Keskuskauppakamarin mielestä vakaata toimintaympäristöä.
Yritysten ja yksityishenkilöiden on voitava luottaa siihen, että verotukseen ei tehdä kohtuuttoman suuria muutoksia lyhyellä varoitusajalla.
