The Washington Post -lehti on tehnyt laajan jutun Suomen asemasta Venäjän rajanaapurina. Lehden toimittaja on haastatellut juttua varten muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistöä.
The Washington Postin toimittaja kysyy presidentti Niinistöltä, onko Suomen mahdollista pysytellä enää puolueettomana uuden kylmän sodan kynnyksellä.
Niinistö vastaa, että Suomessa on edelleen yleinen asevelvollisuus ja vahva armeija, 250 000 henkilöä.
Toimittaja huomauttaa, että Suomen armeija on paljon pienempi kuin Venäjän.
– Mutta 250 000 henkilöä on jotain, mikä täytyy ottaa ainakin huomioon. Olemme kasvattamassa puolustusbudjettiamme. Teemme syvällistä yhteistyötä Ruotsin kanssa ja se on kehittymässä hyvin nopeasti. Olemme Naton läheinen kumppani. Ja lopuksi haluaisin mainita EU-ulottuvuuden. Tiedämme kaikki, että Lissabonin sopimuksen mukaan olemme taanneet, että autamme jäsenmaita, jos ne kohtaavat vakavia ongelmia, Niinistö sanoo.
Toimittaja huomauttaa, ettei kyse ole samanlaisesta raudanlujasta takuusta kuin Naton 5. artikla, joka määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita.
– Ei, se ei ole samanlainen takuu. Siitä huolimatta se on hyvin vahva poliittinen kannanotto, Niinistö vastaa.
Niinistön mielestä Suomen erottaa Ukrainasta se, ettei Ukraina ole EU:n jäsen. Niinistön mielestä Ukrainan ongelmien syynä on ukrainalaisten oma kyvyttömyys rakentaa demokraattista yhteiskuntaa.
– Jos katsotaan Suomea, asiat ovat täysin tosin, joten ei voi tehdä mitään vertausta Ukrainaan.
Niinistöltä kysytään myös pääministeri Alexander Stubbin (kok.) Nato-jäsenyyttä puoltavista lausunnoista.
– Kukaan ei ole toistaiseksi tehnyt selkeää ehdotusta. Siitä ei ole keskusteltu, eikä varsinkaan päätetty. Kysymys kuuluu: milloin? Mielestäni pääministerimme on ilmaissut, kuten monet muut Naton kannattajat täällä Suomessa, että nyt ei ole sopiva aika, Niinistö vastaa ja jatkaa:
– On hyvin ilmeistä, että jos Suomi liittyy Natoon, se epäilyksettä haittaisi suhteitamme [Venäjään]. Täytyy pitää mielessä, että 1 300 kilometriä on pitkä, pitkä raja, eikä sitä pidetä suljettuna. Päinvastoin, se on eloisa raja.
Toimittaja toteaa, että ennen kuin Niinistö valittiin presidentiksi, häntä pidettiin enemmän Nato-myönteisenä.
– En varmastikaan ole Natoa vastaan. Näen sen mahdollisuutena. Sen täytyy olla avoin vaihtoehto ja se on tärkeää, koska se on osa tasapainoamme.
Toimittaja kysyy, onko presidentti samaa mieltä kuin pääministeri, joka on sanonut, että Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon 20 vuotta sitten.
– Se olisi ollut hyvin helppo askel. Venäjä oli hyvin heikko silloin.
Toimittaja kysyy vielä, menettikö Suomi Niinistön mielestä tilaisuutensa.
– Se oli mahdollisuus, epäilemättä, presidentti vastaa.
