Sekä äänestäminen että järjestöissä toimiminen on nuorten keskuudessa vähäistä, käy ilmi tiistaina julkaistavasta nuorisobarometrista.
Barometrin mukaan yhä useampi nuori ei äänestä. Samalla äänestämättömyyttä perustellaan yhä useammin sen hyödyttömyydellä. Yhdistettynä arvioon nuorten äänestysaktiivisuuden laskusta voi päätellä, että perinteisen vaalidemokratian suhteen laiskoja tai kyynisiä nuoria on jossain määrin enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
– Äänestämättömyys ei näyttäydy aktiivisena poliittisena valintana, vaan pikemminkin vaalipassiivisuutena tai kohtaamattomuutena oman elämäntilanteen ja puolueiden edustaman toimintatavan välillä. Tai asian toisin kääntäen voi uumoilla, että poliittisen järjestelmän kyky mobilisoida nuorten ajatuksia ja tunteita tai kyllästää poliittista kenttää nuoria kiinnostavalla puheella on vähentynyt, sanoo barometrin toteuttanut Nuorisotutkimusverkoston tilastotutkija Sami Myllyniemi.
– Yleisemminkin tulokset osoittavat, että nuoret eivät kaikilta osin koe tämänhetkisten instrumenttien, kuten nuorisovaltuustojen ja keskustelutilaisuuksien, joilla nuorten poliittista aktiivisuutta pyritään lisäämään, lisäävän heidän vaikutusmahdollisuuksiaan.
Ristiriita
Barometrista käy myös ilmi selvä ristiriita nuorten toiminnan ja arvojen välillä. Nuoret pitävät kaikkein tehokkaimpina vaikuttamisen tapoina äänestämistä ja aktiivista toimimista nuorisovaltuustoissa ja järjestöissä.
– Nuorten politiikkakäsitystä voi pitää melko perinteisenä. Nuorilla on vahva luottamus poliittiseen järjestelmään, mikä on tullut esiin myös muutamassa aiemmassa kyselytutkimuksessa, Myllyniemi toteaa.
Äänestäminen on nuorten ikäryhmissä kuitenkin vähäistä, samoin järjestöaktiivisuus. Tehokkaina pidetyt vaikuttamistavat eivät muutenkaan ole samoja, joihin käytännössä osallistutaan.
Nuorten yleisimmät vaikuttamismuodot ovat palautteen antaminen jostakin palvelusta, aloitteiden allekirjoittaminen ja ostopäätöksillä vaikuttaminen. Selkeämmin vastademokraattiset mekanismit, lailliset tai laittomat, eivät sen sijaan herätä järin suurta innostusta. Nuorten vaikuttamistoiminnan muodot kertovat vaikuttamisen yksilöllisestä luonteesta.
Yksilöllistyminen
Barometrin mukaan yksilöllistymisestä kertoo myös se, että aatteiden, vakaumuksen ja ideologian merkitys yhteiskuntaan vaikuttamisen motiivina on vähäinen. Kaikkein tärkeimmiksi kannustimiksi nousevat mahdollisuus edistää itselle tärkeää asiaa sekä mahdollisuus edistää yhteistä hyvää. Myös sosiaalisuus ja hauskanpito ovat tärkeitä motiiveja.
Vaikuttamisen esteistä tärkeimmät puolestaan ovat ajanpuute sekä se, ettei ole löytänyt mielekkäitä vaikuttamiskeinoja. Osallistumattomuutta perustellaan myös sillä, ettei ole kannustettu tai pyydetty mukaan.
Jopa joka viides kaikista nuorista pitää merkittävänä osallistumattomuuden perusteena sitä, ettei ole mitään sellaista asiaa, minkä puolesta haluaisi vaikuttaa. Tärkein syy jättää äänestämättä viime kuntavaaleissa oli vaikeus löytää itselle sopiva ehdokas.
– Tämä voisi tulevaisuudessa kannustaa puolueita rekrytoimaan nuoria ehdokkaita, Myllyniemi arvelee.
Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu 15–29-vuotiaiden Suomessa asuvien nuorten arvoja ja asenteita tutkiva julkaisusarja. Vuoden 2013 Nuorisobarometri perustuu 1903 puhelinhaastatteluun.
