Taloustuntija synkistelee: Deflaatiokierteen mahdollisuutta ei voi sulkea pois

Kuluttajahintojen lasku vuositasolla eli deflaatio jatkui Suomessa helmikuussa, vaikkakin hiukan hitaampana kuin tammikuussa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat laskivat Suomessa helmikuussa vuositasolla 0,1 prosenttia. Tammikuussa hinnat laskivat 0,2 prosenttia.

Helmikuun deflaation aiheutti erityisesti polttonesteiden, omistusasumisen sekä maitotuotteiden, juuston ja kananmunien hintojen lasku vuodentakaisesta.

Danske Bankin ekonomisti Henna Mikkosen mukaan talouden matalasuhdanne ja kustannusten nousun hidastuminen toivat inflaatiota alas jo ennen viime syksyä, jolloin halpa raakaöljy alkoi selvästi laskea polttonesteiden hintoja.

Mikkonen huomauttaa, että helmikuussa polttonesteiden hinnat jo nousivat hieman tammikuusta, mutta verrattaessa vuoden takaiseen hinnat ovat yhä selvästi alempana. Myös verojen korotukset hidastivat deflaatiota.

Tilastokeskuksen mukaan tammikuusta helmikuuhun kuluttajahinnat nousivat 0,3 prosenttia, mikä johtui lähinnä lentoliikenteen ja valmismatkojen sekä polttonesteiden hintojen noususta.

Koko vuoden inflaatio tulee Mikkosen arvion mukaan jäämään lähelle nollaa tai vajaaseen puoleen prosenttiin, mikäli raakaöljyn hinta ei käänny vastoin odotuksia voimakkaaseen nousuun.

– Matala inflaatio tukee kotitalouksien ostovoimaa, mitä toisaalta rasittavat edelleen kasvava työttömyys ja palkkamaltti, Mikkonen toteaa tiedotteessaan.

”Deflaatiohuolet ovat nyt todellisia”

Hypon ekonomistin Juhana Brotherus puolestaan muistuttaa, että inflaatiokehitys ei ole Suomessa tai euroalueella ollut useampaan vuoteen lähellä Euroopan keskuspankin 2 prosentin tuntumassa olevaa tavoitetasoa. Hänen mielestään deflaatiohuolet ovat nyt todellisia ja aiheellisia.

– Itseään ruokkivan deflaatiokierteen mahdollisuutta ei voi sulkea pois. Deflaatio näivettää talouskehitystä etenkin asuntomarkkinoiden kautta. Asuntokaupassa kohteen arvo on poikkeuksellisen suuri ja velkarahan osuus merkittävä, Brotherus varoittaa.

Euroopan tilastotoimiston Eurostatin kokoaman yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen deflaatio oli helmikuussa 0,3 prosenttia, kun tammikuussa se oli 0,5 prosenttia. Suomen vastaava deflaatio oli helmikuussa 0,1 prosenttia.

Brotheruksen mielestä on myönteistä, että Euroopan keskuspankki on vihdoin ottanut deflaatioriskit vakavasti. Nykyinen arvopaperien osto-ohjelma pyrkii nostamaan euroaluetta kohti 2 prosentin inflaatiotasoa.

Hän ei kuitenkaan usko, että nyt ilmoitetut toimet tulevat riittämään.

– USA:ssa vaadittiin kolme merkittävästi suurempaa elvytysruisketta keskuspankilta ennen kuin talous pääsi jaloilleen. Ja euroalueen haasteet ovat valitettavasti vielä suurempia, Brotherus muistuttaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)