Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Hanna Ojanen ehdottaa, että Natosta järjestettäisiin Suomessa kansanäänestys vasta kymmenen vuotta mahdollisen liittymisen jälkeen.
– Näin ihmisille ehtisi muodostua paljon selkeämpi kuva siitä, minkälaista jäsenyys todellisuudessa on, Ojanen katsoo. Jäsenyydestä voisi sitten tarvittaessa erota.
Ojanen pohdiskeli asiaa jo talvella 2013 Ulkopoliittisen instituutin julkaisussa, Nato-jäsenyys ei ole ihmelääke, instituutin vierailevana tutkijana.
Ojasen mukaan kansanäänestysten ongelma on usein siinä, että ne jakavat helposti kansan kahtia, oli sitten kyse EU:hun tai Natoon liittymisestä.
Hän epäilee myös, että moni äänestäisi käytännössä muusta kuin itse Natoon liittymisestä:
– Ihmisillä on oikeastaan hirveän vaikea ottaa tähän asiaan kantaa. Jotkut äänestäisivät hallituksen puolesta, toiset sitä vastaan, harvat itse asiasta.
Ojanen ei myöskään usko, että kansan mielipide välttämättä kääntyisi heti valtiojohdon perässä, jos nämä ryhtyisivät liputtamaan jäsenyyden puolesta:
– Meillä on ollut pitkä perinne etenkin turvallisuuspolitiikassa, että seurataan valtiojohtoa ja etenkin presidenttiä, hän toteaa, mutta näkee muutoksen merkkejä tässä jo presidentti Tarja Halosen kaudella.
– Ihmiset eivät välttämättä ajattele enää näin. Presidentin kantakin on vain yksi kanta.
Ukrainan kaltaisten kriisien aikana valtiojohdon näkemyksillä on Ojasen mukaan edelleen kuitenkin erityistä painoarvoa.