Jyrki Katainen antoi pääministerin ilmoituksen hallituksen politiikasta vuonna 2014 eduskunnan avajaiskeskustelussa keskiviikkona.
Katainen totesi monen suomalaisen viime vuosina kysyneen, meneekö Suomella hyvin vai huonosti.
– Viestit ja faktat ovat osin ristiriitaisen tuntuisia. On hyvää ja on huonoa. Meillä ei ole 1990-luvun kaltaista massatyöttömyyttä, mutta silti meillä on merkittäviä ongelmia talouden kanssa. On työttömyyttä ja silti olisi tehtävä työtä pidempään. Olemme yksi harvoista Euroopan kolmen A:n maasta, mutta Suomen julkisen talouden uskottavuutta kyseenalaistetaan, hän vastasi.
– Kasvuyrittäjyys on nousussa ja innovaatiojärjestelmäämme ihaillaan, mutta samalla menetämme teollisia työpaikkoja. Maailmalla on paljon kysyntää esimerkiksi suomalaiselle vesi-, bioenergia-, ja muulle cleantech-osaamiselle, mutta monet perinteiset toimialat pärjäävät heikommin, hän sanoi.
Katainen totesi, että monet asiat ovat meillä hyvin. Suomi on kärkisijoilla tutkimuksissa, joissa arvioidaan eri maiden vaurautta, kilpailukykyä, tulonjaon tasaisuutta, innovatiivisuutta ja korruptoituneisuuden vähäisyyttä. Suomessa on koulutettu kansa ja tasa-arvoinen yhteiskuntamalli.
– Samalla meidän on rehellisesti tunnustettava myös heikkoutemme. Ilman merkittäviä korjausliikkeitä tulevaisuutemme ei ole ruusuinen, pääministeri varoitti.
Rakenteellisiin ongelmiin ei puututtu ajoissa
Katainen sanoi heikkouksiemme hiipineen useiden vuosien aikana.
– Hitaasti kasautuneita vaikeuksia onkin ehkä vaikeampi käsitellä kuin nopean romahduksen kärjistämiä ongelmia. Suomen kilpailukyky suhteessa muihin maihin on heikentynyt. Esimerkiksi palkat ovat nousseet tuottavuutta nopeammin. Yritykset menettävät nopeasti markkinaosuuttaan maailman viennistä samaan aikaan kun viemme maailmalle vähemmän arvokkaita tuotteita kuin tuomme.
– Väestön ikääntymisen mukana lisääntyvä palveluntarve, eläkemenot ja pienentyvät verotulot eivät ole tulleet meille yllätyksenä. Työikäisten ihmisten väheneminen tarkoittaa, että myös tehtyjen työtuntien määrä laskee. Tämä tarkoittaa hidastuvaa talouskasvua, hän jatkoi.
Myöskään julkisen talouden arviolta yhdeksän miljardin euron kestävyysvaje ei ole pääministerin mukaan syntynyt yhdessä yössä.
– Tosiasia on, että me suomalaiset emme ole puuttuneet ajoissa näihin rakenteellisiin ongelmiimme. 2000-luvun alun vahva talouskasvu peitti alleen Suomen rakenteellisia heikkouksia. Tarvittavia päätöksiä esimerkiksi työurien pidentämisestä, kuntarakenteen uudistamisesta tai kilpailukyvyn vahvistamisesta ei tehty ajallaan – koska ei ollut aivan pakko.
– Meidän ei tarvitse etsiä tähän syyllisiä, sillä olemme kaikki täällä. Nyt tarvitaan rohkeutta ja ratkaisuja, Jyrki Katainen totesi.
Hänen mukaan nykyhallituksella ei ole enää ollut vaihtoehtoa jättää ikäviä asioita hoitamatta.
– Viimeiset vuodet talouden ennustelaitokset valtiovarainministeriöstä ja Suomen Pankista Etlaan ja Pellervoon ovat vaalikauden aikana joutuneet jatkuvasti tarkistamaan ennusteitaan alaspäin. Yksikään puolue tässä salissa ei ole esittänyt niin suuria leikkauksia ja veronkorotuksia, että ne olisivat tässä talouskehityksessä riittäneet taittamaan velkaantumisen, Katainen sanoi.
– Hallitus on kolmeen otteeseen leikannut, nostanut veroja ja investoinut kasvuun sen verran, että sen arvioitiin riittävän velkasuhteen taittamiseen. Maali on kuitenkin aina liikkunut kauemmaksi, hän jatkoi.
Velkaantumista hillitty
Katainen muistutti, että valtion velkaantumista on kuitenkin hillitty määrätietoisesti. Hallitus on tehnyt päätökset noin viiden miljardin euron menosäästöistä ja veronkorotuksista. Kroonisesti velkaantuvan kuntasektorin tehtäviä ja velvoitteita karsitaan siten, että julkiset menot voivat vähentyä noin 1,3 miljardilla eurolla.
– Suomen elinkeinorakenteen uusiutumista on vahvistettu alentamalla yhteisöveroa 20 prosenttiin, uudistamalla osinkoverojärjestelmää sekä luomalla rahoitusohjelmat siemen- ja kasvuvaiheen yrityksille. Tämän viikon perjantaina julkaisemme uuden rahaston, jolla on tarkoitus vauhdittaa yritysten kasvua ja sitä kautta työllisyyttä, Katainen kertoi.
– Viime syksynä tehty työmarkkinaratkaisu vaikuttaa osaltaan myönteisesti suomalaisen työn kilpailukykyyn, hän mainitsi.
Kataisen mukaan kuntarakenteen uudistuksella pyritään luomaan vahvat ja elinvoimaiset kunnat, jotta palvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen tavoitteena on turvata laadukkaat palvelut kokoamalla sosiaali- ja terveyspalvelut yksiin käsiin, sekä järjestämällä palveluiden hallinto ja rahoitus tehokkaalla tavalla.
– Työuria on pidennetty alusta, keskeltä ja lopusta. Suurin yksittäinen kokonaisuus on ensi syksyyn mennessä neuvoteltava eläkeuudistus, jonka tavoitteena on pidentää keskimääräisiä työuria noin 1,5 vuodella, Katainen sanoi.
Kun tauti on vakava, myös lääke on karvas
Pääministerin mukaan hallituksen tekemät vaikeat päätökset vievät kuitenkin Suomea oikeaan suuntaan.
– Näiden päätösten mittaluokka on myös aivan muuta kuin mihin jotkut aiemmat hallitukset ovat pystyneet – tai joutuneet. On myös rehellistä todeta, että nämä päätökset eivät vielä riitä. Hallituksella on tänä vuonna kolme keskeistä tehtävää.
Hallituksen ensimmäinen tehtävä on pääministeri Kataisen mukaan Suomen julkisen talouden uskottavuuden puolustaminen.
– Hallituksen tavoite on velkaantumisen taittaminen vuonna 2015. Tämä edellyttäisi, että talous kasvaisi suhteessa valtion velkaa nopeammin. Tavoitteen saavuttamiseksi lyhyellä aikavälillä ainoa keino on leikata menoja ja korottaa veroja. Jotta suunta olisi kestävällä pohjalla, on tehtävä myös pidemmällä aikavälillä vaikuttavia, potentiaalista talouskasvua vahvistavia rakenteellisia uudistuksia.
Ensi vuonna voimaan astuvat jo aiemmin päätetyt noin miljardin euron menosäästöt. Valtiovarainministeriö arvioi joulukuussa, että valtion velkaantumisen taittaminen vuonna 2015 edellyttäisi lisäksi noin kolmen miljardin euron lisäsopeutustoimia.
– On selvää, että mittavat sopeutustoimet leikkaavat jonkin verran talouskasvua, Katainen myönsi.
Kansainvälisen tutkimuksen perusteella kiristävän finanssipolitiikan kerroinvaikutus on noin 0,5-1. Tämä tarkoittaisi, että vuositasolla puhuen kolmen miljardin euron sopeutustoimet leikkaisivat talouskasvua lyhyellä aikavälillä karkeasti 0,75-1,5 prosenttiyksiköllä.
– Hallituksen finanssipolitiikan linjavalinta on tarkan harkinnan paikka. Velaksi emme voi elää. Velkaantumisen taittaminen on meillä joka tapauksessa edessämme.
Katainen huomautti, että ”budjettisopeutuksen kokoluokka ei muutu, vaikka tavoitetta siirrettäisiin parilla vuodella”.
Päätökset maaliskuussa
– Itseään ei kannata pettää sillä, että aktiivisella kasvupolitiikalla voisimme saada aikaan kasvun, joka kuittaisi pois tasapainotustarpeen vuoden tai kahden sisällä, hän varoitti.
Lopulliset päätökset kehysriihen talouslinjasta hallitus tekee maaliskuussa valtiovarainministeriön tuoreen talousennusteen pohjalta.
– Joka tapauksessa luottamuksen ylläpitäminen vaatii konkreettisia päätöksiä koko sopeutustarpeen osalta jo tänä keväänä. Se, kuinka toimien aikataulutus on viisainta tehdä, on harkittava huolella. Toivon, että tähän keskusteluun osallistutaan mahdollisimman laajasti, Katainen sanoi.
Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden uskottavuuden puolustaminen tarkoittaa Kataisen mukaan kestävyysvajeen kattamista.
– Tämän vuoksi hallitus on syksyllä laatinut rakennepoliittisen ohjelman. Valtiovarainministeriö arvioi, että jos ohjelma kyetään toimeenpanemaan tehokkaasti, se riittää kattamaan kestävyysvajeen. Julkisen talouden uskottavuus edellyttää siis väkevää yhdistelmää menosäästöjä, veronkorotuksia ja pidemmällä aikavälillä vaikuttavia rakenteellisia uudistuksia, hän sanoi.
Pääministerin mukaan hallituksen toinen tehtävä on parantaa edellytyksiä talouskasvulle ja yksityisen sektorin työpaikkojen syntymiselle. Koska valtion velkaantuminen ei salli elvyttävää finanssipolitiikkaa, kasvua ja työllisyyttä on vahvistettava muilla keinoilla.
– Hallitus on pyytänyt valtiovarainministeriötä laatimaan kehysriiheen mennessä arvion valtion omaisuudesta. Hallituksen tavoitteena on jatkaa tällä vaalikaudella toteutettua politiikkaa, jossa valtion tase laitetaan mahdollisimman tuottavaan käyttöön, hän kertoi.
Kataisen mukaan hallitus on myös pyytänyt valtiovarainministeriöltä maaliskuun kehysriiheen esityksiä verotuksen rakenteen uudistamisesta.
– Tavoitteena on, että saamme kerättyä verotuloja siten, että se mahdollisimman vähän haittaa kasvua ja työllisyyttä.
Kehysriiheen mennessä hallitus aikoo myös arvioida esimerkiksi yritystukien uudelleenkohdentamista sekä investointien lupamenettelyiden keventämistä.
Kuusi painopistettä uudistuksille
Hallituksen kolmas tehtävä on jatkaa vaikuttamista Euroopan unionissa, sillä Suomen talouden ja työpaikkojen tulevaisuus on tiiviisti kytköksissä Eurooppaan.
– Euroopassa näyttäisi olevan tapahtumassa käänne. Arviot teollisuustuotannon kasvusta ovat tästä hyvä esimerkki. Tilanne on kuitenkin vielä hauras, eikä siksi kannata suuremmin tuulettaa, hän toppuutteli.
– Kun talous eripuolilla Eurooppaa elpyy ja se luo ennen pitkää uusia työpaikkoja myös Suomeen. Tämän takia on ollut tarpeen tehdä myös ikävältä tuntuvia eurooppalaisia päätöksiä. Suomalaiset tietävät hyvin, että joitakin maita täytyi tukea, etteivät ne olisi ajautuneet taloudelliseen kaaokseen ja vetäneet meitä mukanaan.
– Mutta moniko tietää, että Espanjan ja Irlannin tukiohjelmat ovat päättyneet ja maat uskovat pärjäävänsä nyt isojen uudistustensa jälkeen omillaan, Katainen kysyi.
Pääministerin mukaan Euroopan talous ja työllisyys saadaan nousuun vain uudistamalla rakenteita jäsenmaissa ja edistämällä järkevää integraatiota. Tässä on hänen mukaansa kuusi painopistettä.
Ensimmäinen, ja ehkä tärkein, ovat Kataisen mukaan kansalliset rakenneuudistukset.
– Vuoden 2014 täytyy olla rakenneuudistusten vuosi Euroopassa. Se koskee meitä kaikkia – myös Suomea. Kilpailukyvyn parannus on jokaisen maan omilla harteilla.
– Toinen on rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen ja elvyttäminen. Ilman kohtuuhintaista rahoitusta yritykset eivät voi tehdä investointeja, eivätkä luoda työpaikkoja. Tältä osin työ on edennyt hyvin. Pankeille on luotu entistä luotettavampi eurooppalainen valvonta ja pankkikriisien ratkaisuun on luotu vahvat, sijoittajavastuuseen perustuvat pelisäännöt. Tämä työ pitää nyt saattaa pikaisesti loppuun.
Kolmas on Euroopan sisämarkkinoiden sujuvampi toiminta. Kaikki voittavat, kun tavarat ja palvelut liikkuvat jouhevammin EU:n sisällä, myös sähköisesti.
Neljäs painopiste ovat kestävät ja tasapainoiset kauppa- ja investointisopimukset EU:n ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Sopimus Yhdysvaltojen kanssa loisi maailman suurimman vapaakauppa-alueen, joka synnyttäisi kasvua ja työtä myös Suomeen.
Viides uudistamisen kohde Kataisen mukaan on Euroopan energiapolitiikka.
– Emme voi jatkaa toimimista kansallisissa siiloissa. Energiapolitiikka on nyt noussut EU:n asialistalle, mikä on myönteistä. Myös komission tuore ilmasto- ja energiapaketti on askel oikeaan suuntaan, hän totesi.
Kuudes on pääministerin mukaan EU-lainsäädännön järkeistäminen.
– Yksi eurooppalainen säädös on usein parempi kuin 28 kansallista lakia. Asioista on kuitenkin säädettävä EU-tasolla vain kun se on tarkoituksenmukaista. Silloinkin on varmistettava, että lainsäädäntö tukee talouskasvua ja työllisyyttä eikä lyö kapuloita talouden rattaisiin, Katainen linjasi.
Hänen mukaansa kokonaisuutena katsottuna Suomen nykytilaa ja tulevaisuutta jo tehdyillä ratkaisuilla olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta emme ole vielä perillä.
– Nyt tehtävien lisäpäätösten tavoitteena on oltava, että kun vuonna 2017 juhlimme itsenäisyyden sadatta vuotta, Suomi on taloudellisesti tasapainoinen, avoimessa kilpailussa pärjäävä hyvinvointiyhteiskunta. Käänne tähän suuntaan on jo otettu, mutta paljon työtä on vielä edessä, Jyrki Katainen sanoi.
