– Se on erittäin ongelmallinen, koska kaikki muut hätärahoitusta saaneet euromaat – Irlanti, Espanja, Portugali ja Kypros – ovat pärjänneet yhdellä apupaketilla, Kimmo Sasi (kok.) sanoo Verkkouutisille.
Saksalainen Der Spiegel -lehti uutisoi viikonloppuna, että Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble (CDU) haluaa vielä ennen EU-parlamenttivaaleja ottaa esille mahdollisen kolmannen apupaketin Kreikalle. Vaihtoehtoina olisivat Kreikan velkojen leikkaus tai rajoitettu lainaohjelma, jolla Kreikka saisi lisää rahaa Euroopan vakausmekanismista EVM:sta.
– Kreikalle on myönnetty jo toinen apupaketti ja kolmatta tarvitaan sen vuoksi, että Kreikka ei ole täyttänyt apupakettien edellyttämiä velvoitteita. Se on moraalin kannalta aika huono juttu, jos tuetaan maata, joka ei noudata sopimuksia.
Kreikalle on myönnetty tähän mennessä kaksi hätärahoitusta, joiden määrä on yhteensä noin 240 miljardia euroa. Der Spiegelin tietojen mukaan kolmannen hätärahoituksen arvo olisi 10–20 miljardia euroa.
– Täytyy arvioida, mikä on tarkoituksenmukaista kussakin tilanteessa. Uutta apupakettia ei voi kokonaan sulkea pois, jos se summa on loppujen lopuksi suhteellisen pieni ja sillä voidaan vakauttaa Kreikan tilanne. 10 miljardia euroa on suhteellisen pieni summa verrattuna tähän mennessä annettuun tukeen.
Velkojen leikkaus ongelmallista
Sasi pitää myös Kreikan velkojen leikkaamista ongelmallisena. Lähtökohtana on ollut, että Kreikalle lainataan rahaa ja maa maksaa velkansa takaisin lainanneille maille.
– Pidän velkojen leikkaamista selvästi ongelmallisempana kuin pientä apupakettia. Nythän on jo alennettu reippaasti (Kreikan velastaan maksamia) korkoja.
– Koroissa on jo tultu vastaan; leikkaamista pidän ongelmallisena. Mielestäni on kohtuullista, että Kreikka maksaa velkansa takaisin vaikka pitkälläkin aikataululla.
Sasin mukaan velkojen mahdollinen leikkaaminen tarkoittaisi sitä, että Kreikan takaisin maksamaa summaa pienennettäisiin.
– Sehän on helppoa, että laina-aikoja pidennetään – niitä on jo tähän mennessä pidennetty ja voidaan edelleen pidentää.
Hänen mielestään ei pidä myöskään sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Kreikan velalle asetettaisiin nollakorko.
– Silloin meille syntyisi kuitenkin ERVV:n rahoittamisessa jonkin verran ongelmia. Meidän täytyy työntää ERVV:hen rahaa jotakin kautta, eli euromaiden pitäisi antaa ERVV:lle ja EVM:lle rahoitusta.
Euroopan rahoitusvakausväline on euromaiden muodostama rahasto.
– Jos korko nollataan, raha täytyy ottaa jostakin ja silloin se otetaan jäsenmaiden kukkarosta.
”Moraalisesti väärin”
Sasin mukaan Kreikalle myönnettävä uusi apupaketti ja velkojen leikkaus toisi euroskeptikoille nostetta eurovaalien alla.
Sasi muistuttaa, että Suomi on aina korostanut sopimuksista kiinnipitämisen tärkeyttä.
– Jos rahaa tarjotaan lisää sen takia, että Kreikka ei ole noudattanut sopimuksia, kriittisesti EU:hun suhtautuvat voivat todeta unionin olevan yhteisö, jossa sopimuksia ei noudateta ja että sopimuksia noudattavat joutuvat rahoittamaan niitä, jotka eivät noudata sopimuksia.
– Jokainen on tietysti sitä mieltä, että se on moraalisesti väärin.
