Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johto syyttää medioita harhaanjohtavista tulkinnoista koskien sote-uudistuksen vaikutusta kuntien veroprosentteihin. Heidän mukaansa lukijoille, katsojille ja kuulijoille jää helposti vaikutelma, että kaikki kuntien menomuutokset johtuvat vain sote-uudistuksesta.
– Sote-uudistuksen vaikutusta ei ole erotettu, vaikka se löytyy valtiovarainministeriön julkaisemasta aineistosta, joka on ollut kaikkien medioiden käytettävissä ja niiden uutisoinnin pohjana, THL:n pääjohtaja Juhani Eskola, johtaja Markku Pekurinen ja ylijohtaja Marina Erhola moittivat THL:n blogissa.
Valtiovarainministeriön julkistamat painelaskelmat sisältävät vuoden alusta voimaan astuneen valtionosuusuudistuksen, jo tehtyjen valtionosuusleikkausten ja sote-rahoitusehdotuksen yhteisvaikutuksen.
Valtiovarainministeriön hallitusneuvos Auli Valli-Lintu puolustautuu toteamalla, että valtiovarainministeriö on julkistanut eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan pyynnöstä kuntien veronkorotuspainelaskelmat samassa muodossa kuin ne julkaistiin hallituksen alkuperäisen sote-lakiesityksen yhteydessä joulukuun alussa.
Valli-Linnun mukaan valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten vaikutus on otettu veroprosenttiin kohdistuvissa painelaskelmissa huomioon, koska perustuslakivaliokunta on edellyttänyt kuntien kokonaistaloudellisen laskelman tekemistä. Rahoitusperiaatteen toteutuminen edellyttää kokonaistarkastelua. Rahoitusperiaatteella tarkoitetaan valtion velvollisuutta huolehtia kuntien tosiasiallisista taloudellisista edellytyksistä suoriutua tehtävistä, jotka niille määritellään lailla.
Ero kutistui vain 1,5 prosenttiyksikköä
Sote-laista puolitoista viikkoa sitten antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta piti kunnallisveroprosenttien eron kasvamista kuudesta 11 prosenttiyksikköön perustuslain turvaaman yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotuksen mukaisissa laskelmissa ero laski vain 9,55 prosenttiyksikköön 11 prosenttiyksiköstä.
Perustuslakivaliokunta totesi edellyttäessään sote-lakiin merkittäviä muutoksia, ettei tasauskaton alentaminen ja siirtymäaikojen pidentäminen ratkaisisi kaikkia rahoitusmalliin liittyviä ongelmia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei kuitenkaan muuttanut kuntien maksuosuusperusteita, vaan ainoastaan alensi tasauskattoa, pidensi siirtymäaikaa ja esitti saman rahoitusmallin käyttöönottoa uusilla järjestämis- ja tuottamisvastuualueilla.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotuksessa tasauskattoa laskettiin 400 eurosta 200 euroon, mutta rahoitusmalli säilyi samana kuin aiemmin.
– On saatu kutistettua soten vaikutusta noin +/-2 prosenttiyksikköön, mutta kokonaisuutta joudutaan arvioimaan rahoitusperiaatteen näkökulmasta, Valli-Lintu toteaa.
Tasauskattoa alentamalla sote-uudistuksen vaikutuksesta veroprosenttiin kohdistuva laskennallinen korotustarve on saatu laskettua enimmillään 3,56 prosenttiyksiköstä kahteen prosenttiyksikköön ja laskuvara pienennettyä 4,1 prosenttiyksiköstä noin kahteen prosenttiyksikköön. Alkuperäisessäkin esityksessä pelkän sote-uudistuksen mediaanipaine veroprosenttiin oli pyöristettynä nolla.
Valli-Lintu toteaa, että kuntien sote-palveluissa on tehokkuus- ja laatueroja, mistä kuntien väliset kustannuserot syntyvät. Kun kaikki kustannukset laitetaan yhteen ja jaetaan sen jälkeen laskennallisesti uudestaan, niin väistämättä osa kunnista voittaa ja osa häviää.
– Kysymys on siitä, onko turvaako rahoitusmalli rahoitusperiaatteen toteutumisen ja onko se kuntien välillä oikeudenmukainen.
Valtionosuusuudistus läpäisi perustuslakivaliokunnan
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) totesi viime perjantaina, että laskelmista näkyy, että varsinainen ongelma muodostuu valtionosuusleikkauksista ja -uudistuksista, jotka aiheuttavat rajuja muutoksia kuntien tilanteeseen. Samalla hän pohti, oliko eduskunnalla valtionosuuksia käsiteltäessä riittävät tiedot.
Valli-Lintu muistaa, että perustuslakivaliokunnan kanta valtionosuusleikkauksiin ja valtionosuusuudistukseen oli aikoinaan tiukassa punninnassa, mutta samat laskelmat, jotka nyt kyseenalaistetaan, menivät silloin läpi.
– Valtionosuusjärjestelmän sote-kriteerit perustuvat THL:n tutkimukseen. Aiemmassa valtionosuusjärjestelmässä oli päällekkäisyyksiä ja järjestelmä oli vinoutunut osittaisuudistuksien vuoksi. Näitä korjattiin uudistuksessa, Valli-Lintu muistuttaa.
THL puolustaa taloudellisten vaikutusten arviointia
THL:n johtajat puolustavat myös sote-uudistuksen taloudellisista vaikutuksista hallitukselle tekemäänsä arviota. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta moitti sote-lakiesityksestä antamassaan lausunnossa, ettei hankkeen taloudellisten vaikutusten arviointi edes kohtuullisella tarkkuudella ollut mahdollista hallituksen esityksen perusteella.
THL on arvioinut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten tulosten perusteella, että koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisvastuun kattavasti yhteen sovittavalla (integroivalla) kuntayhtymämallilla (pl. lasten päivähoito ja toimeentulotuki) sosiaali- ja terveydenhuollossa on mahdollista saavuttaa vuodessa noin 1,6 % säästöpotentiaali asukasta kohti ja koko maan tasolla runsaan 260 miljoonan euron säästöpotentiaali vuodessa. Viidessä vuodessa tämä merkitsisi noin 1,3 miljardin euroa vähäisempiä sosiaali- ja terveydenhuollon menoja kuin ilman uudistusta. Kainuun kokemuksista johtopäätös jää epäselväksi.
– On vaikea kuvitella, miten taloudellisten vaikutusten arviointi voitaisiin tehdä luotettavammin kuin THL on sen tehnyt, THL:n johtajat kirjoittavat.
