Pia Kauman (kok.) mukaan Suomessa on käytössä liikevaihdon 8 500 euron vuosittainen alaraja, jota pienemmällä liikevaihdolla yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen. Arvonlisäverot tilitetään kuukausittain, joten niihin liittyy pienelle yrittäjälle paljon byrokratiaa. Käytössä on myös arvonlisäveron huojennus, jolla alv-maksut ovat pienempiä 22 500 euroon asti. Suurimmassa osassa EU-maita alaraja on Suomen tasoa korkeampi, esimerkiksi Italiassa ja Itävallassa 30 000 euroa ja Iso-Britanniassa noin 81 000 euroa.
– Sekä alaraja että huojennus ovat hyviä tukimuotoja pienyrityksille, mutta niiden taso tulee päivittää nykypäivään, Kauma kirjoittaa blogikirjoituksessaan.
Kauman mielestä alarajan ja siihen liittyvän huojennuksen nosto auttaisi pien- ja mikroyrittäjiä tulemaan toimeen yrityksestä saatavalla tulolla, mikä vähentäisi heidän tarvettaan turvautua sosiaaliturvaan. Toisaalta alarajan nosto ja suurempi siihen liittyvä huojennus ovat myös sosiaalipoliittisia kysymyksiä, sillä Suomen Pienyrittäjien arvion mukaan Suomessa on noin 45 000 yrittäjää ja ammatinharjoittajaa, joiden todelliset kuukausitulot alittavat virallisen köyhyysrajan.
– Mielestäni alarajan voisi nostaa jonnekin suurin piirtein 30 000 euron tuntumaan ja siihen liittyvän huojennuksen noin 50 000 euroon. Vaikka alarajan nosto toki maksaisi aluksi valtiolle jonkun verran, olisivat lisääntyneen taloudellisen toimeliaisuuden ja vähentyneen harmaan talouden tuomat hyödyt varmasti suuremmat pitkällä aikavälillä.
Kauman mukaan on selvää, että ”yksi uudistus ei tietenkään vielä kesää tee”. Hänen mielestään tarvitaan myös monia muita toimenpiteitä, kuten yrittäjän sosiaaliturvan uudistusta.
