”Osa on jo heittelemässä kevyet mullat sote-uudistuksen päälle”

Kansanedustaja Outi Mäkelä näkee, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain ongelmakohdat ovat ratkaistavissa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Minusta näyttää nyt siltä, ettei tämä asia ole umpikujassa, vaan meillä on edelleen valoa tunnelin päässä ja tie on auki, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä sanoo.

– Kun tätä keskustelua on seurannut, välillä on tullut sellainen olo, että tässä on jo osa heittelemässä kevyet mullat koko sote-uudistuksen päälle.

Sote-järjestämislaki on lausuntokierroksella maaliskuun puoliväliin asti. Ennen eduskuntaan tuomista lakia aiotaan korjata.

– En usko, että hallitus tuo eduskuntaan sellaista esitystä, joka on selvästi perustuslain kanssa ristiriidassa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta, jonka varapuheenjohtaja Mäkelä on, ei ole vielä käsitellyt järjestämislakia.

Perusasioiden oltava kunnossa

Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessorin Mikael Hidénin mielestä suurin ongelma lakiluonnoksessa perustuslaillisuuden kannalta on vastuukuntamalli ja päätösvallanjärjestely. Pienet kunnat voisivat tulla sidotuiksi päätöksiin, joita muiden kuntien edustajat pystyisivät sanelemaan. Äänivalta sote-alueen edustajainkokouksessa perustuisi kunnan asukaslukuun, eikä kunta välttämättä saisi edustusta sote-alueen toimielimeen.

Mäkelä tulkitsee Hidénin arviota siten, että keskeinen kysymys perustuslain näkökulmasta on, että millään kunnalla ei saa olla päätösvaltaa yli muiden.

– Yksinkertainen enemmistö ei ole mahdollista. Toisaalta kaikilla päätöksenteon tasoilla kunnilla pitää olla jonkinlainen edustus, että niillä on päätösvalta omiin asioihinsa, Mäkelä kiteyttää.

Mäkelän mukaan näiden perusasioiden pitää olla kunnossa.

– Sen jälkeen malli voi olla aika monenlainen. Perustuslakihan ei sitä säätele, mutta demokratian toteutuminen on tärkeä elementti.

Oikeuskansleri ”merkittävä suodatin”

Hidén hahmotteli, että yksi ratkaisu voisi olla, että sote-alueen hallinto järjestettäisiin vastuukuntamallin sijaan kuntayhtymämallilla. Jos kaikki sote-alueen kunnat muodostaisivat päätöksentekoelimen, voitaisiin ajatella, että joissakin päätöksissä sovellettaisiin pieniä kuntia suosivaa äänileikkuria, mutta toisissa ei.

Mäkelä ei halua ottaa hallintomalliin kantaa nyt, kun lakiesitys ei ole vielä eduskunnan käsiteltävänä.

– Uskon, että työn alla oleva malli vielä jonkin verran elää. Olen positiivinen sen suhteen, että ihan varmasti jokin ratkaisu on löydettävissä.

Hallitus on halunnut eroon kuntayhtymistä, joissa päätösvalta on tasoitettu äänileikkureilla, eivätkä luottamushenkilöt pysty hallitsemaan ”isännätöntä rahaa”.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) on pyytänyt oikeuskansleri Jaakko Jonkkaa arvioimaan lakiluonnosta. Mäkelä luonnehtii oikeuskansleria merkittäväksi suodattimeksi, joka säätelee, mitä ministeriöstä pääsee eduskuntaan.

– On aika iso kynnys, mitä oikeuskansleri päästää läpi ja mihin asioihin hän kiinnittää huomiota. Toivottavaa tietysti olisi, että suurimmat kysymykset olisi ratkaisu jo ennen kuin laki tuodaan eduskuntaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)