– Suurin ongelma koko ehdotuksessa perustuslaillisuuden kannalta näyttäisi olevan vastuukuntamalli ja toteutettava päätösvallanjärjestely, valtiosääntöoikeuden professori emeritus Mikael Hidén sanoo.
Hän tutustui virkamiesten täydentämän sote-järjestämislakiehdotuksen perustuslainmukaisuuteen Verkkouutisten ja Nykypäivän pyynnöstä ja arvioi esityksen ongelmakohtia.
Hidén selvittää, että vastuukuntamallissa voi syntyä tilanne, jossa pieni kunta on suoraan mukana päätöksenteossa vain valitessaan jäseniä sote-alueen edustajainkokoukseen.
– Tämäkään ei olisi vielä ongelma, mutta kun äänivalta edustajainkokouksessa perustuu kunnan asukaslukuun suhteessa koko sote-alueen asukaslukuun, niin kunnilla voi olla aika pieni äänivalta edustajainkokouksessa, eikä niillä välttämättä ole edustusta sote-alueen toimielimessä.
Pienet kunnat voivat tulla sidotuiksi päätöksiin, joita muiden kuntien edustajat pystyvät sanelemaan.
– Näin sidotuksi tulemisen säätäminen laissa on perustuslainmukaisuuden kannalta vakavasti ongelmallista.
Kuntayhtymä ratkaisuksi
Hidén ihmettelee, miksi hallitus pitää niin tiukasti kiinni omaksumistaan linjauksista.
– Ymmärrän hyvin, että pyritään siihen, että suuret kunnat voivat päästä määräävään asemaan, koska niillä on suurin taloudellinen vastuu. Mutta se ei poista sitä, että mukana on kuntia, joilla myös pitäisi olla sananvaltaa niille kuntina kuuluvien tehtävien hoitamisessa, Hidén sanoo.
Hidén näkee, että eräs ratkaisu voisi olla, että sote-alueen hallinto järjestettäisiin kuntayhtymämallilla. Hän hahmottelee, että jos kaikki sote-alueen kunnat muodostaisivat päätöksentekoelimen, voitaisiin ehkä ajatella, että joissakin päätöksissä olisi äänileikkuri ja joissakin ei olisi.
– Silloin olisi ehkä helpompi löytää malli, jossa taloudellista vastuuta kantavilla olisi sananvaltaa samanaikaisesti kun turvataan se, että kaikki kunnat voivat päästä riittävän merkittävällä tavalla vaikuttamaan.
Perustason alueet ei perustuslakiongelma
Sen sijaan Hidén arvioi, että perustason alueet eivät ehkä sittenkään ole perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen kannalta suuresti ongelmallisia.
Lakiehdotuksen mukaan perustason alue voidaan perustaa vähintään 20 000 asukkaan kunnan pohjalle. Lakiehdotuksen perusteluissa pohdiskellaan, että tämä asettaa kuntien asukkaat erilaiseen asemaan vaikutusmahdollisuuksien ja kuntalaisten saamien palveluiden kannalta.
– Minusta olisi ollut aihetta perusteellisemmin tarkastella, minkälaiseen erilaiseen asemaan joutumista tapahtuisi, onko se oikeasti merkittävää ja onko sille olemassa riittävän vahvoja perusteita, Hidén sanoo.
