Iso joukko eurooppalaisia huippupäättäjiä, lobbareita ja elinkinoelämän edustajia kokoontui torstaina ja perjantaina Helsinkiin Centre for European Studiesin (CES) järjestämään Economic Ideas Forumiin. Mitä jäi käteen?
Kaikilla oli varsin yhtäläiset, optimistiset ja tulevaisuuteen suuntaavat näkemykset. Vaikka työttömyys piinaa Eurooppaa ja euroalue on edelleen taantumassa, puhujat kiittelivät kriisimaiden tekemiä uudistuksia. Jos puhujia on uskominen, käänne parempaan on jo tapahtunut.
Tarina, jota eurooppalaiset päättäjät yrittävät nyt rakentaa, on per aspera ad astra – vaikeuksien kautta voittoon –tarina. Ongelma on vain, että käänteestä parempaan ei oikein ole vielä mitään evidenssiä toisin kuin Yhdysvalloissa.
Yhdysvalloissa kriisin nujertaminen aloitettiin välittömästi, suuressa mittakaavassa ja uskottavasti. On hyvä kyseenalaistaa, loivatko pankkien pelastusoperaatiot uutta moraalikatoa, mutta ripeät toimet pankkisektorin uudelleenjärjestelyssä loivat nopeammat edellytykset kasvulle kuin Euroopassa, missä pankkisektorin uudistaminen on edelleen kesken. Yhdysvallat voi tällä hetkellä uskottavalla tavalla markkinoida vaikeuksien kautta voittoon -tarinaa – Eurooppa ei.
Käytäväpuheita
EIF-seminaarissa paneelit puhujineen, vetäjineen ja aihevalintoineen olivat poikkeuksellisen hyvää antia. Seminaarin järjestelyt olivat moitteettomat, puitteet erinomaiset ja puhujalista oli jopa pysäyttävä. Paneelit antoivat hyviä virikkeitä käytäväpuheille seminaariin osallistuvien ihmisten kesken. Seminaarien parasta antia nimittäin ovat käytäväpuheet.
Käytäväpuheet ovat siksi tärkeitä, että niissä paljastuu, mitä ihmiset oikeasti ajattelevat. Niissä paljastui räikeä ristiriita virallisten puheiden ja toimijoita piinaavien ongelmien välillä. Paneeleissa puhuttiin kilpailukyvyn tärkeydestä ja rakenteellisista uudistuksista. Rakenteelliset uudistukset kuitenkin etenevät tuskastuttavan hitaasti. Työmarkkinat ovat edelleen jäykät kriisimaissa. Palkat eivät jousta alaspäin, vaan ainoa joustava elementti on lähinnä työvoima, mikä näkyy ennätyskorkeassa työttömyydessä. Poikkeuksiakin on. Paikalla oli esimerkillisesti sisäisen devalvaation läpivieneen Latvian pääministeri Vladis Dombrovskis sekä kriisistä hyvin toipuneen Irlannin pääministeri Enda Kenny. Sen sijaan vaikkapa Ranskan ja Italian kohdalla kehitys ei anna aihetta aplodeihin.
Edullinen energia nähtiin puheissa keskeiseksi elementiksi kilpailukyvyn kannalta. Resurssiköyhä Eurooppa on kuitenkin hankaloittanut energiateollisuuden toimintaa sääntelyllä ja veroilla. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen asema koettiin ongelmaksi. Kuitenkin samaan aikaan finanssisektoria on kohdannut sääntelyn tsunami, joka vaikeuttaa rahoituksen antamista.
Vaikeuksien kautta voittoon on varmasti ainoa järkevä tarina, jota Euroopan kannattaa yrittää yrittää rakentaa.
Euroopassa päätöksenteko on kuitenkin tuskastuttavan hidasta – ei ainoastaan eurooppalaisella tasolla, vaan myös kansallisella tasolla. Irlannin pääministeri totesi, että pankkien resoluutiomekanismi on eurooppalaisen päätöksenteon lakmustesti. Se on totta. Ja sen pitäisi oikeastaan olla jo voimassa.
Päättämättömyys ja byrokratian hitaus tuli esille myös käytäväpuheissa. Elinkeinoelämällä olisi tahtoa mennä eteenpäin, mutta investoinnit suuntaavat ennemmin sinne missä päätöksenteko ei ole kankeaa.
Onneksi käytäväpuheissa kuulee totuuden ongelmista: kaikki liittyvät liialliseen sääntelyyn.
Euroopalla on iso suunnanmuutoksen paikka: uuden sääntelyn sijaan kaikilla sektoreilla pitäisi alkaa keskittyä sääntelyn purkamiseen.
PS. Seuraavista eurovaaleista tulee ensimmäiset merkittävät ja kansallisella tasolla laajaa mielenkiintoa herättävät. Kiitos populisteille mielenkiinnon herättämisestä euroasioita kohtaan. Nyt ensimmäistä kertaa puolueet asettavat komission puheenjohtajaehdokkaansa. Vasta kun politiikka saa kasvot, se alkaa kiinnostaa. EPP:n ehdokas ei ole vielä selvinnyt. Säätytalolla kävi kolme pätevää ehdokasehdokasta kyseiseen tehtävään. Kolme siksi, että kreikkalainen komission puheenjohtaja ei nyt oikein taida tulla kyseeseen.
