Pisa-tutkimuksessa on mukana 33 maata. Yksikään muista maista ei ole pudonnut tuloksissa niin paljon kuin Ruotsi.
Tutkimuksen pääaine tänä vuonna oli matematiikka ja siinä Ruotsi on kaukana OECD-keskiarvon alapuolella. Keskiarvo matematiikassa on 494. Ruotsin 15-vuotiaat ylsivät keskiarvoon 478, kun he aiemmin ovat olleet 500 pisteen tietämissä ja parhaimmillaan 510 pisteessä. Ruotsi on pudonnut maista eniten vuodesta 2003, jolloin matematiikka edellisen kerran oli Pisan pääaine.
Tutkimukseen osallistuneista 12,6 prosenttia luokitellaan matematiikan lahjakkuuksiksi. Kiinan Shanghaissa tähän kategoriaan kuusiportaisella asteikolla luokiteltiin oppilaista 55,4 prosenttia, Ruotsissa kahdeksan prosenttia.
Heikkoa myös muissa aineissa
Ensimmäisen kerran tutkimuksen historiassa Ruotsi on keskiarvojen alapuolella myös muissa aineissa. Luetun ymmärtämisessä OECD-keskiarvo oli 496. Ruotsalaiset ylsivät pistemäärään 483, kun he parhaimmillaan ovat saavuttaneet pistemäärän 516 vuonna 2000. Luetun ymmärtämisessä Ruotsin takana on nyt vain kolme maata. Vuonna 2000 Ruotsin edellä oli vain kolme maata.
Luonnontieteissä OECD-keskiarvo oli 501 pistettä. Ruotsalaisten pistemäärä oli 485, kun Shanghaissa oppilaat ylsivät 580 pisteeseen. Vuodesta 2006 Ruotsin sijoitus on pudonnut eniten.
Ruotsin opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Eva-Lis Sirén sanoo Svenska Dagbladetissa olevansa syvästi huolissaan tuloksista.
– Ruotsi häviää kaikilla rintamilla ja olemme vaarallisessa tilanteessa. Häviämme niin heikkojen kuin lahjakkaidenkin oppilaiden keskuudessa. Olemme uponneet kuin kivi, hän maalailee.
Kouluhallituksen tilastoammattilainen Anders Auer huomauttaa ruotsalaispoikien olevan 22 pistettä jäljessä poikien OECD-keskiarvosta. Tytöt puolestaan ovat yhdeksän pistettä jäljessä keskiarvosta.
Ruotsin huonoja tuloksia perustellaan useammilla syillä. Osa syistä on maan oman Pisa-raportin mukaan koulussa itsessään, osa yhteiskunnallisissa muutoksissa.
