Yhtiö nimeltä Research Gold myy tutkijoille julkaisukelpoisia systemaattisia kirjallisuuskatsauksia ja meta-analyysejä ja lupaa materiaalien olevan ”100-prosenttisesti ihmisen kirjoittamia eikä koskaan tekoälyn tuottamia”. 404 Median selvityksen mukaan yhtiö osoittautui kuitenkin lähes täysin automatisoiduksi.
Yhtiön verkkosivujen ”Team”-osiossa esiteltyjä ”väitelleitä metodologeja” ei ole olemassa: heidän kuvansa on luotu tekoälyllä, eikä nimillä löydy julkaisuja tai minkäänlaista verkkohistoriaa. Heidän joukossaan ovat esimerkiksi ”perustaja ja johtava metodologi” Elena Vasquez, jolla väitetään olevan 12 vuoden kokemus näyttöön perustuvan tiedon synteesistä kardiologian ja infektiotautien alalla, sekä ”tutkimuskatsausten asiantuntija” May-Lin Chen.
Sivuston toisessa osiossa oli luettelo metodologeista, joiden yhteydessä käytettiin oikeiden ihmisten valokuvia. Heidän profiilinsa oli kopioitu LinkedInistä, mutta heillä ei kuitenkaan ollut mitään tekemistä yhtiön kanssa. Näyttöön perustuvan tiedon synteesiin erikoistunut tutkija Jenny Berrio sai tietää tietojensa käytöstä vasta toimittajan otettua häneen yhteyttä.
– En työskentele Research Goldille enkä ole koskaan suostunut siihen, että minut esitellään yhtenä heidän metodologeistaan. Minulla ei ole mitään suhdetta tähän yhtiöön. He käyttävät nimeäni, valokuvaani ja ansioluetteloani ilman lupaani. Kerään dokumentaatiota tästä sivustosta ja lähetän heille virallisen poistopyynnön, hän ilmoitti.
Pian sen jälkeen, kun toimittaja oli puhunut Berrion kanssa, oikeita nimiä sisältänyt sivu katosi verkkosivustolta.
Kun toimittaja yritti ottaa yhtiöön yhteyttä puhelimitse, hänelle vastasi tekoälyavustaja, joka esittäytyi Sarahiksi. Suoriin kysymyksiin se vastasi olevansa oikea ihminen ja vakuutti, että yhtiön toiminta ”perustuu kokonaan ihmisten asiantuntemukseen”. Myös sähköposti- ja chat-viestinnän vaikuttaa tuottaneen tekoäly.
Toimittaja pyysi sivuston verkkolomakkeen kautta tarjousta systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta tarkoituksella järjettömästä aiheesta: bloggaamisen vaikutuksesta alle viisivuotiaisiin lapsiin. Vastaus tuli välittömästi väitöskirjatason metodologin nimissä. Viestissä todettiin, etteivät tämän ikäiset lapset ole lukijakuntaa ja että tutkimusaiheen muotoilua pitäisi täsmentää. Kun aihetta oli tarkennettu, yhtiö tarjosi täydellistä katsausta 1 900 dollarilla. Hintaan sisältyivät tutkimusprotokolla, tietokantahaut, kahden tutkijan suorittama seulonta, tietojen poiminta, systemaattisen virheen riskin arviointi sekä kohdejulkaisun vaatimusten mukaisesti muotoiltu teksti. Viestissä oli linkki maksusivustolle.
Toimittaja sai tietää Research Goldin olemassaolosta New Hampshiren yliopiston rakennus- ja ympäristötekniikan laitoksen väitöskirjatutkijalta Sebastian Rowanilta, joka törmäsi sivustoon valmistautuessaan väitöstilaisuuteensa. Rowan pitää tekoälyä mahdollisesti hyödyllisenä kirjallisuuden läpikäynnissä, mutta hänen mukaansa hallusinaatioihin eli tekoälyn keksimiin tietoihin liittyy yhä ratkaisematon ongelma. Omaa meta-analyysiään varten hän luki yli 250 tutkimusartikkelia kokonaisuudessaan ja pystyy perustelemaan jokaisen johtopäätöksensä konkreettisella lähdeviitteellä.
Kun Research Goldilta pyydettiin kommenttia, yhtiö vastasi jälleen sähköpostilla, joka vaikutti tekoälyn tuottamalta. Yhtiö lupasi välittää kysymykset ”oikealle henkilölle”, mutta jutun julkaisuun mennessä vastausta ei ollut tullut.