Alaskassa arkeologisia kaivauksia tehneet tutkijat ovat tehneet 12 000 vuotta vanhan löydön, joka valottaa ihmisen ja koiran välisen suhteen syntymistä. Asiasta kertoo Popular Science.
Aiemmin tutkijat ovat uskoneet, että ihmiset kesyttivät koiran noin 10 000 vuotta sitten. Tehdyn löydyn myötä tämä aikajana työntyy taaksepäin lähes kahdella vuosituhannella.
Löytö koostui kahdesta osasta, joista ensimmäinen tehtiin vuonna 2018 Swan Laken kaivausalueella Alaskassa lähellä Fairbanksin kaupunkia. Tuolloin arkeologit löysivät koiraeläimen sääriluun, jonka he arvioivat radiohiiliajoituksella 12 000 vuotta vanhaksi.
Vuonna 2023 läheiseltä Hollembaek Hillin kaivausalueelta tehtiin kuitenkin toinen löytö: 8 100 vuotta vanha koiraeläimen leukaluu, jossa näkyi merkkejä mahdollisesta kesyttämisestä.
Tutkiessaan molempia luita tutkijat tekivät kuitenkin odottamattoman löydön.
Molemmissa luissa havaittiin merkkejä proteiineista, joita löytyy lohesta. Tämä tarkoittaa, että koirat söivät säännöllisesti kalaa. Kalan syöminen olisi kuitenkin ollut epätyypillistä 12 000 vuotta sitten eläneelle koiraeläimelle, joiden ruokavalio olisi pitänyt koostunut käytännössä kokonaan maaeläimistä.
Koiraeläimet olivat syöneet myös lohta niin paljon, että ne tuskin olisivat pystyneet metsästämään sitä yksin. Käytännössä tämän täytyy tarkoittaa, että molemmissa tapauksissa ihmiset olivat antaneet tai jättäneet koiraeläimille lohta.
Se taas puhuu sen puolesta, että ihmisen ja koiraeläimen välille oli muodostunut jonkinlainen suhde 2 000 vuotta aikaisemmin, kuin oli aikaisemmin luultu.
– Tämä on pitävää näyttöä, sillä ne [koiraeläimet] eivät luonnossa metsästä lohta, kertoo kaivauksiin osallistunut Fairbanksin Alaskan yliopiston tutkija Ben Potter.
Kyseessä on tiettävästi varhaisin tunnettu suhde koiran ja ihmisen välillä Amerikan mantereella. Ei ole kuitenkaan varmaa, oliko kyseinen koiraeläin koira vai kesytetty susi.
On myös epävarmaa, ovatko koiraeläinten luut nykymuotoisten koirien esi-isiä.
– Käyttäytymisen kannalta ne vaikuttavat koirilta, sillä ne söivät ihmisten antamaa lohta. Geneettisesti ne eivät kuitenkaan liity mihinkään tuntemaamme [koirarotuun], kommentoi Arizonan yliopiston antropologi François Lanoë.
Potterin mukaan tutkimus kertookin paljon ihmisen parhaan ystävän alkuvaiheista.
– Se valottaa myös eksistentiaalista kysymystä: Mikä on koira, Potter tiivistää.
