Nykyisen vihreän presidenttiehdokkaan Pekka Haaviston nuoruuden lehtityöt ja haastattelut valottavat hänen näkemyksiään ja arvomaailmaansa.
Uuden Ajan Aura -julkaisun (UAA) numeron 2/1978 jutussa kerrottiin toisen helsinkiläisen vaihtoehtolehden, Köynnöksen, tekijöiden tuolloisesta vierailusta. Se tapahtui UAA:n taustayhteisön Oraansuojelijat r.y.:n, jossa muun muassa Heidi Hautala oli aktiivinen, Korkeavuorenkadun kasvisravintolassa.
Aikomuksena oli ”hieman kartoittaa lähemmin 70-lukulaisten identiteettiä ja yhteistoimintamahdollisuuksia”. Vihreän liikkeen esitapaamisen juomana tarjottiin teetä.
Köynnös-lehden 20-vuotias päätoimittaja Pekka Haavisto oli tuolloin päässyt Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan, mutta turhautunut ”tylsiin massaluentoihin ja hengettömyyteen”. Opinnot jäivät kesken.
Pekka Haavisto kertoi Köynnöksen ydinjoukon koostuvan Munkkivuoren yhteiskoulua käyneistä.
– Eri kerhoissa toimiessamme kehkeytyi meille vähitellen tunne, että olimme oikeastaan samaa jengiä, mikä ilmeni käytännössä siten, että oli kouluneuvostovaaleissa kaikki samassa yleisdemokraattisessa rintamassa, Pekka Haavisto sanoi Uuden Ajan Aurassa.
– Tällaisesta kiinteytymisestä syntyi tietenkin pientä kitkaa koulussa. Meidät koettiin jonkinlaiseksi kommunistiporukaksi, hän jatkoi.
Yleisdemokraattisessa rintamassa vasemmisto ja keskusta toimivat liitossa 1970-luvun koululais- ja opiskelijapolitiikassa. Taistolaiskommunistit saivat näin vaikutusvaltaa ja peiteltyä punaväriään.
Köynnös-lehteä tehtiin neljä kappaletta vuosina 1976-78. Uuden Ajan Aurassa Haavisto sanoi Köynnös-lehtensä aihepiirin laajentuneen muun muassa ekologiseen ja yhteiskunnalliseen suuntaan.
– Kouluajoilta alkaen on tietynasteinen vasemmistolaisuus ja yhteiskunnallisuus ollut painotettuna. Korostuseroja tässä on toisten halutessa selventää ja koventaa tätä linjaa, Pekka Haavisto kuvaili.
– Porukassamme on myös paljon niitä, jotka ovat taipuvaisia ns. ”hämärään mystiikkaan”. Osa on hyvin kiinnostunut erilaisista henkisistä liikkeistä, esim. teosofiasta, ja on niitäkin, jotka ovat käyneet kristinuskon läpi omalla tavallaan. Tietenkään yksilöllistä tai henkistä ei tulisi erottaa toisistaan.
Haavisto sanoi, että ”kasvun rajojen ja ekologisen elämäntavan mielekkyys ja välttämättömyys on selvästi asia, joka tullut esiin tällä vuosikymmenellä ja jonka nimissä yhteistoimintaa voi paljon syntyä ja syntyykin”.
– Pehmeän teknologian esiintulo ja siihen liittyvä kriittisyys äärimmäistä erikoistumista ja lyhytnäköisyyttä osoittaviin projekteihin kuten ydinvoimaloihin, ovat aikamme valopilkkuja ja antavat toivoa paremmasta.
Itsesensuuri
onkin realismia
Köynnöksen kolmannessa numerossa vuonna 1977 Pekka Haavisto kirjoitti Ystävyys yli rajojen -otsikoidussa jutussaan vasemmistolaisin äänenpainoin ulkopolitiikan itsesensuurin puolesta ja lännen rappiosta.
– Realisteiksi ei meitä (suomalaisia) ole nimitelty, vaikka sellaistakin sanaa mielestäni meistä voisi käyttää: itsesensuuriksi kun leimataan ’tietyissä piireissä’ eli noissa patamustissa kylmän sodan konkareissa ja preussilaista kuria & järjestystä kaipaavissa kuppikunnissa myös sellaiset toimenpiteet, joita tervejärkisempi voisi kutsua vaikkapa itsekritiikiksi, Pekka Haavisto linjasi kirjoituksessaan.
– Itsesensuurihan merkitsee, ettemme me täällä Suomessa suoraan apinoi kylmää sotaa ylläpitäviä länsilehtiä ja samoista vaikuttimista pulppuavaa materiaalia tarjoavia uutislähteitä ja räpelly valittelemaan ihmisoikeuksien kelvottomuutta Neuvostoliitossa.
– Ei kai meidän tarvitse ottaa huoleksemme, ettei sikäläisellä nuorisolla ole mahdollisuutta saada käsiinsä aivan kaikkea länsiperäistä kertakulutusroskaa tai täkäläistä henkistä alennustilaa kuvaavia painotuotteita ja elokuvia.
– Tiedonvälityksen vapaudesta ei pahaa sanaa, mutta mitä ihmeen ’tietoa’ sisältyy erilaisia julkkiskultteja palvovaan paskalehdistöön? Pitäisikö puhdasta voittoa tavoittelevan joukkotiedotuksen lyödä itsensä läpi myös Neuvostoliitossa?, Haavisto kysyi 1977.
Köynnöksen numerossa 4 kesällä 1978 Pekka Haavisto totesi Alas aseiden kalistelu -kirjoituksessaan, ettei puolustusvoimia ole perustettu tekemään pojista miehiä eikä tarjoamaan pojille uusia ihmissuhteita.
– Ei, puolustusvoimat on perustettu, jotta jokainen suomalainen mies hallitsisi tappamisen jalon taidon silloin, kun maan korkein johto näkee sen mielekkääksi. Kun käsky käy, on liian myöhäistä sanoa ei. EI on sanottava nyt, Pekka Haavisto julisti.
Rudolf Steiner,
”edellä aikaansa”
Antroposofian luoneen Rudolf Steinerin (1861-1925) opeista Pekka Haavisto on myöhemmin kertonut kiinnostuneensa saatuaan Steinerin Johanneksen evankeliumi -teoksen 12-vuotiaana.
– Enempi luin siihen aikaan Pekka Ervastia ja yleensä idän filosofiaa. …Tärkeää steinerkoulussa on ihmisen näkeminen henkisenä olentona ja sen tunnustaminen, että henkinen todellisuus on yhtä totta kuin materiaalinenkin, hän linjasi 2008 Steiner-koulujen julkaisussa.
Tuolloin hän sanoi Rudolf Steinerin olleen ”kyllä monessa asiassa edellä aikaansa” ja kertoi tutustuneensa biodynaamista viljelyä harjoittaviin maanviljelijöihin työskennellessään kasvisravintolassa, jonne siis päätyi töihin, vihreän liikkeen alkuaikoina.
Oraansuojelijat oli perustanut Helsingin kasvisravintolan 1973. Se haettiin konkurssiin 2002.
Köynnös-lehden jälkeen Haavistosta tuli Komposti-vaihtoehtolehden päätoimittaja vuosiksi 1979-1982. Komposti yhdistyi juuri Uuden Ajan Auran kanssa Suomi-lehdeksi, jonka päätoimittaja Haavisto oli 1982-1987. Tuolloin hänet valittiin eduskuntaan.
Vihreänä presidenttiehdokkaana hän on ollut vaaleissa 2012, 2018 ja jälleen nyt. Presidentinvaalissa 2018 Haavisto sai 12,4 prosenttia äänistä.
Uutinen Pentti Linkolan poislähdöstä pysäytti. Omaan ajatteluuni vaikutti kouluaikana vahvasti Linkolan pamfletti ”Unelmat paremmasta maailmasta”. Linkola oli synnyttämässä vihreää liikettä, ja eli kuten opetti. Suuri luonnonsuojelija on poissa.https://t.co/MyOhT5NLD5
— Pekka Haavisto (@Haavisto) April 5, 2020
LUE MYÖS:
Tuntematon Pekka Haavisto – näin hän halusi leikata Suomen asevoimilta (VU 26.6.2023)
