Kansanedustajien tehtävänä on muuttaa säädöksiä ja jopa niiden tulkintaa. Rajalaki yhdisti eduskuntaa ja saattoi lähentää kokoomusta ja sosiaalidemokraatteja.
Kansanedustaja Timo Harakasta (sd.) tuli muutamassa päivässä suomalaisen duuman jäsen. ”Käännytyslakia” vastustanut Harakka arveli ennen äänestystä, että ”parlamentti punoo omaa hirttonaruaan”.
”Tulit eduskuntaan, läksit duumasta”, Harakka kertoi todenneensa Euroopan parlamenttiin siirtyneelle Li Anderssonille (vas.).
Perustuslain mukaan eduskunta edustaa kansaa. Sen tehtävänä on säätää lakeja, joilla on vähintäänkin epäsuora yleinen hyväksyntä.
Eduskunta on kompetenssi-kompetenssi, eli sillä on valta päättää oman asemansa muuttamisesta riippumatta muista säädöksistä. Tämän käsityksen jakanevat 199 kansanedustajaa. Duuma on toisenlainen.
Kun yhteiskunta ja olosuhteet muuttuvat, silloin eduskunta tarvittaessa tarkistaa lakeja. Se voi tarkoittaa aiempien säädösten kumoamista.
Perustuslakivaliokunnan asiantuntijodien tulokulma on erilainen. Heidän tehtävänään on kertoa, ovatko uudet lakihankkeet mahdollisesti ristiriidassa aiempien säädösten ja sopimusten kanssa.
Perustuslakivaliokunta kesti paineen. Kansanedustajat politikoivat ahkerasti väittäessään valiokunnan politisoituneen. Valiokunnan jäsenet keskittyivät enimmäkseen asiaan.
Pitkän valiokuntakäsittelyn jälkeen täysistunto teki poliittisen päätöksen. Eduskunta julisti lain kiireelliseksi ja hyväksyi sen poikkeuksellisen selvällä enemmistöllä äänin 167–31.
Oppositiosta vasemmistoliitto ja kuusi SDP:n edustajaa vastustivat lakia. Hallitusrintamasta irtosi yksi ruotsalaisen kansanpuolueen edustaja.
”Aina on välillä hyvä luetteloida puolueen sisäinen vasemmisto”, kirjailija Lasse Lehtinen tokaisi sosiaalidemokraateista.
Valiokunnan ratkaisu palveli hallituksen tavoitteita. Joskus on käynyt toisin. Muistissa on, kuinka sote-uudistus kariutui valiokunnassa.
Andersson ja vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta arvostelivat perustuslakivaliokunnan politisoitumista. Tukea he saivat emeritusprofessori Kaarlo Tuorilta, joka on aiemminkin arvostellut valiokuntaa silloin, kun sitä on johtanut kokoomuslainen.
Vihreillä on tuore kokemus perustuslakivaliokunnan politisoimisesta. Viime vaalikaudella puolue aneli muilta hallitusryhmiltä apua, jotta valiokunta antaisi lievän lausunnon ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toiminnasta.
Kun toinen poliitikko syyttää perustuslakivaliokuntaa politisoitumisesta, toinen ehdottaa perustuslakituomioistuimen perustamista. Nyt esityksen otti nimiinsä RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz.
Perustuslakituomioistuimessa olisi omat ongelmansa: kuka nimittäisi jäsenet, päätökset tulisivat viipeellä, mikä olisi tuomioistuimen suhde eduskuntaan…
Akateemikko, emeritusprofessori Martti Koskenniemi arvosteli voimakkaasti hallituksen lakiesitystä, koska se oli ristiriidassa useiden Suomen kansainvälisten sopimusten kanssa. Hän ei kuitenkaan liittynyt kuoroon, joka olisi kajonnut eduskunnan toimivaltaan ja perustanut uuden tuomioistuimen.
Käännytyslain hyväksymisen lisäksi merkittävä poliittinen linjaus tehtiin SDP:n eduskuntaryhmässä, kun puolue päätti tukea esitystä. Ryhmässä ilmeisesti laskettiin tarkasti, kuinka moni edustaja voi äänestää lakia vastaan vaarantamatta sen hyväksymistä.
SDP:n ratkaisu saattoi olla merkittävä päätös, joka lähentää sosiaalidemokraatteja ja kokoomusta. Ehkä askel kohti mahdollista yhteistyötä hallituksessa.
Harakkakin palasi torstaina kansanedustajaksi. Helsingin Sanomissa hän epäsuorasti pyysi anteeksi sanomisiaan ja vakuutti, ettei eduskunta ole vajonnut duuman tasolle.
