Kiinan ilmavoimien ja laivaston toiminta Taiwanin ympärillä on ollut kahden viime viikon aikana erittäin aktiivista ja aggressiivista.
Taiwanin puolustusministeriö on raportoinut viestipalvelu X:ssä (jutun alla) päivittäin, kuinka Kiina on lähettänyt lukuisia sotilaslentokoneita ja sota-aluksia Taiwanin saarta kohti. Suurimmillaan kyse oli yli sadasta kiinalaiskoneesta yhden päivän aikana.
Lähes joka kerta osa kiinalaiskoneista on tunkeutunut Taiwanin ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeelle.
Verkkouutiset keräsi alle Taiwanin raportit Kiinan operaatioista viimeisen noin kahden viikon ajalta.
29. syyskuuta
– 23 sotilaslentokonetta ja viisi sota-alusta
28. syyskuuta
– 13 sotilaslentokonetta ja viisi sota-alusta
27. syyskuuta
– 32 sotilaslentokonetta ja kahdeksan sota-alusta
26. syyskuuta
– Seitsemän sotilaslentokonetta ja viisi sota-alusta
25. syyskuuta
– Yhdeksän sotilaslentokonetta ja viisi sota-alusta
24. syyskuuta
– Yhdeksän sotilaslentokonetta ja kahdeksan sota-alusta
23. syyskuuta
– Kymmenen sotilaslentokonetta ja viisi sota-alusta
22. syyskuuta
– 32 sotilaslentokonetta ja seitsemän sota-alusta
21. syyskuuta
– 20 sotilaslentokonetta ja seitsemän sota-alusta
20. syyskuuta
– 15 sotilaslentokonetta ja kuusi sota-alusta
19. syyskuuta
– 55 sotilaslentokonetta ja seitsemän sota-alusta
18. syyskuuta
– 103 sotilaslentokonetta ja yhdeksän sota-alusta
Taiwanin asevoimat on seurannut tilannetta ja aktivoinut omat ilmavoimansa, laivastonsa ja ilmapuolustusjärjestelmänsä.
Jännitteet kiristyneet
Kiina on lähettänyt säännöllisesti hävittäjiä ja sota-aluksia Taiwanin ilma- ja meripuolustusalueen lähelle jo vuosien ajan. Jännitteet Taiwanin ja Kiinan välillä ovat kuitenkin viime aikoina kiristyneet.
Tilanne sähköistyi sen jälkeen, kun USA:n edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi vieraili Taiwanissa viime vuonna. Peking suuttui myös tämän vuoden elokuussa, kun Taiwanin varapresidentti William Lai poikkesi Yhdysvalloissa matkallaan Paraguayn presidentin Santiago Penan virkaanastujaisiin.
Taiwan, eli Kiinan tasavalta, toimii Taiwanin saarella. Konflikti syntyi, koska 1940-luvulla Kiinan sisällissodan hävinneet Kiinan tasavaltaa puolustaneet joukot ja hallinto vetäytyivät saarelle. Kiina pitää Taiwania maakuntanaan ja on huolissaan, että USA olisi vesittämässä yhden Kiinan politiikkaansa, jota se on noudattanut vuodesta 1979.
USA on tukenut Taiwania pitkään muun muassa aseavulla, mutta ei ole virallisesti tunnustanut sitä itsenäiseksi valtioksi. Presidentti Joe Biden on antanut ymmärtää USA:n tarvittaessa puolustavan saarivaltiota hyökkäykseltä. Amerikkalaisjoukkojen tiedetään myös harjoitelleen Taiwanin puolustamista.
Kiina on todennut liittävänsä Taiwanin itseensä ajan myötä, vaikka operaatio vaatisi voimankäyttöä. Taiwanin ulkoministeri Joseph Wu on varoittanut, että Kiina saattaa hyökätä Taiwaniin vuonna 2027. Myös Yhdysvaltain tiedustelupalveluiden mukaan Kiinan presidentti Xi Jinping on käskenyt maan asevoimia olemaan valmiina hyökkäämään Taiwaniin vuoteen 2027 mennessä.
Taiwanin valtaus vai kauppasaarto?
Venäjän Ukrainassa aloittaman laajamittaisen hyökkäyssodan jälkeen moni taho on ollut sitä mieltä, että Kiina saattaa aloittaa pian oman hyökkäyksensä Taiwaniin.
Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin totesi viime joulukuussa Verkkouutisten haastattelussa olevansa asiasta eri mieltä. Hän ei usko Kiinan aloittavan lähitulevaisuudessa sotilasoperaatiota Taiwanin valtaamiseksi.
– Se riippuu todella paljon siitä, millaisella aikajänteellä tätä tarkastellaan ja mikä mielletään sotatoimeksi. Jos puhutaan lähitulevaisuudesta ja seuraavasta vuodesta, niin en pidä sitä kovin todennäköisenä, Mattlin sanoi.
– Mutta mitä pidemmästä aikajänteestä puhutaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä jotain tapahtuu. Jos katsotaan eteenpäin vaikka 10–15 vuoden päähän, niin en olisi kauhean yllättynyt, jos jotain tapahtuisi.
Mikael Mattlin katsoo, että Peking voisi turvautua laaja-alaisen hyökkäyksen sijasta muihin keinoihin.
– Nähdäkseni mahdollisempi skenaario on se, että Kiina asettaisi jonkinlaisen kauppasaarron Taiwania vastaan yhdistettynä muihin toimiin, kuten kyberhyökkäyksiin, jos Peking kokisi tarvetta painostaa Taipeita enemmän.
Hänen mukaansa kauppasaarto voitaisiin toteuttaa monella eri tavalla, ja se tulkittaisiin varmasti sotatoimeksi.
– Ehkä ajatuksena on enemmänkin se, että Kiina pyrkii saamaan Taiwanin taipumaan Pekingin tahtoon tuhoamatta koko saarta.
– Mutta tämäkään ei ole juuri nyt näköpiirissä, vaan tarkastelen tässä mahdollista tilannetta kymmenen vuoden päästä, hän toteaa.
Alueellisen konfliktin riski
Ulkopoliittisen instituutin julkaisun mukaan laajalla selkkauksella Taiwanissa on nyt aiempaa suurempi riski levitä alueelliseksi konfliktiksi.
Vaikka USA on edelleen muodollisesti sitoutunut yhden Kiinan politiikkaan, maa on monin tavoin vahvistanut suhdettaan Taiwaniin niin taloudellisesti, poliittisesti kuin sotilaallisestikin vuodesta 2017 lähtien. USA:n hallinto myös kannustaa kumppaneitaan tiivistämään keskinäisiä suhteitaan.
Pyrkimys on julkaisun mukaan herättänyt enenevässä määrin huomiota, kun Australian ja Kiinan suhteet ovat huonontuneet. Samaan aikaan Japani kokee uhkana Kiinan kasvavan sotilaallisen roolin aluevesiensä liepeillä sekä aggressiiviset sotilaslentotoimet lähellä kiisteltyjä Senkaku/Diaoyutai-saaria.
Sotilaalliset suhteet alueella ovat tiivistyneet, ja kahdenvälinen turvallisuusyhteistyö USA:n kumppaneiden ja liittolaisten välillä on lisääntynyt.
Sodan todennäköisyydestä ja ajoituksesta on esitetty runsaasti eriäviä arvioita. Yksi asia on kuitenkin varma. Mikäli Kiinan hyökkäys toteutuisi, olisi sota saaresta järkyttävän verinen.
Arvostettu Center for Strategic and International Studies -ajatushautomo julkaisi alkuvuodesta kattavan raportin, joka perustui 24 kertaa mallinnettuun Taiwanin sotapeliskenaarioon. Verkkouutiset kertoi raportista tässä jutussa.
Sen perusteella puolustaja liittolaisineen selviytyisi mitä todennäköisimmin voittajaksi. Hinta olisi kuitenkin hirmuinen. Skenaarioissa Japani ja Yhdysvallat tukisivat Taiwania.
Eri skenaarioiden perusteella sota Taiwanista tarkoittaisi sille ja sen liittolaisille kymmenien sota-alusten, satojen lentokoneiden ja kymmenien tuhansien sotilaiden menetyksiä.
Taiwanin talous olisi sodan jälkeen raunioina, ja Yhdysvaltojen kokemat jättitappiot merkitsisivät sen kansainvälisen aseman heikentymistä vuosikausiksi. Kiinassa epäonnistunut yritys vallata saarivaltio ja valtavat sotilaalliset menetykset saattaisivat taas arvion mukaan horjuttaa kommunistisen puolueen asemaa.
Arno Rydman, Kasperi Summanen
4 of the detected aircraft ( H-6*2, Z-9 ASW*2) had entered Taiwan’s southwest and southeast ADIZ.
— 國防部 Ministry of National Defense, R.O.C. 🇹🇼 (@MoNDefense) September 29, 2023
40 of the detected aircraft (SU-30*10, J-10*12, J-11*4, J-16*10, Y-20 Aerial Refueling*2, KJ-500 AEW&C*2) had crossed the median line of the Taiwan Strait or entered Taiwan’s southwest, southeast ADIZ.
— 國防部 Ministry of National Defense, R.O.C. 🇹🇼 (@MoNDefense) September 18, 2023