Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien asettama norminpurkutyöryhmä on jättänyt uusia ehdotuksia purettavista normeista hallitukselle. Listalla on 33 ehdotusta monelta eri alalta.
Suomalaisten arkea helpommaksi, sujuvampia sote-palveluita, helpotuksia tapahtumien järjestämiseen, yritysten toimintaympäristöä sujuvammaksi sekä tekoja suomalaisen yrittäjien puolesta. Näin kuvaavat uutta listaa norminpurusta vastaavat kansanedustajat Sinuhe Wallinheimo (kok.), Vilhelm Junnila (ps.), Henrik Wickström (r.) ja Mika Poutala (kd.) nyt valmistunutta listaa.
– Uutta norminpurkulistaa laatiessa on kuunneltu tarkalla korvalla muun muassa tapahtuma-alan yrittäjien näkemyksiä nykyisen sääntelyn pullonkauloista. Jatkossa väliaikaisia tiloja tulisi voida käyttää nykyistä helpommin erilaisten tapahtumien järjestämiseen ja eri tapahtumien melulupapäätöksiin tulee saada tapahtuma-alan yrittäjien vaatimaa ennakoitavuutta. Osakeyhtiöiden lopettamiseen liittyvän byrokratian keventäminen madaltaa puolestaan yrittäjyyden kynnystä, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo toteaa tiedotteessa.
– Norminpurkuehdotuksissamme on haluttu huomioida vaikeuksissa olevan rakennusalan ahdinko. Rakennusalalla on aivan liikaa byrokratiaa, joka asettaa pullonkauloja rakennushankkeille. Esimerkiksi lukuisten rakennuslupakorttien määrää on vähennettävä ja niiden uusimistiheyttä rajoitettava. Myös rakennusalan yrittäjien verottajalle tekemiä monia päällekkäisiä ilmoituksia on karsittava, kansanedustaja Vilhelm Junnila korostaa.
– Suomessa löytyy paljon sääntelyä, joka ei ole enää tarkoituksenmukaista ja siksi hallitus haluaa poistaa niitä, ja näin ollen helpottaa kansalaisten arkea. On erittäin tärkeää, että tuemme yrittäjyyttä Suomessa poistamalla turhaa byrokratiaa. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla ehdotus terveydenhuollon ammattiharjoittajamalliin liittyvien hallinnollisten prosessien selkeyttämisestä on tärkeä askel oikeaan suuntaan, joka toivottavasti pitkällä aikavälillä helpottaa sekä potilaiden että terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa, sanoo edustaja Henrik Wickström (r.).
– Uusi Soteri-rekisteri on aiheuttanut kohtuutonta haittaa yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville. STM on aloittanut ongelman ratkaisun jämäkästi. Asiaa on hyvä käsitellä avarakatseisesti ja löytää tehokkaimmat ratkaisut asian korjaamiseen, toteaa kansanedustaja Mika Poutala.
Uusi norminpurkulista siirtyy seuraavaksi virkamiesarviointiin, jota johtaa Työ- ja elinkeinoministeriö. Samalla hallituspuolueiden eduskuntaryhmien normityöryhmä jatkaa seuraavan norminpurkulistan laatimista. Ryhmän jäsenet kannustavat kansalaisia ja etujärjestöjä aktiivisuuteen norminpurkukohteiden tuomisessa esiin.
– Ehdotuksia sujuvamman Suomen ja toimivamman arjen puolesta otetaan matalalla kynnyksellä vastaan, edustajat päättävät.
33 kohdan norminpurkulista
1. Kevennetään Soteri-rekisterin rekisteröintimenettelyä
Perustelut: Uusi Soteri-rekisteri on aiheuttanut pahan ruuhkan, jonka purkamiseksi STM on jo tehnyt toimia. Vastaavien ruuhkien välttämiseksi rekisteröintimenettelyä pitäisi yksityisen elinkeinoharjoittajan kohdalla yksinkertaistaa ja nopeuttaa. Kevennettyä menettelyä tai jälkikäteistarkastuksen sisältävä ilmoitusmenettely on otettava viipymättä käyttöön vähäriskisten toimijoiden/toimintojen osalta.
Tämän lisäksi toimitilojen ja toimijoiden rekisteröinnit voisi erottaa toisistaan tilanteissa, joissa samassa toimitilassa toimii useampi toimija.
2. Eriytetään veronpalautusten ja erääntyvien verojen maksupäivät
Perustelut: Veronpalautuksilla on olennainen vaikutus erityisesti pienten verovelvollisten kassanhallintaan. Järjestelmän epäselvyyden takia monelle yritykselle voi tulla yllätyksenä, että veronpalautus on kuitattu samana päivänä erääntyvää veroa vastaan. Kyseinen epäselvyys aiheuttaa kokonaisuutena yrityksissä paljon selvittelytyötä ja hallinnollisia kustannuksia sekä sitoo Verohallinnon neuvontaresursseja.
3. Yhdistetään rakennusalan lupakortteja ja rajataan niiden määrää
Perustelut: Rakennusalan lupa- ja pätevyyskorttijärjestelmä on kasvanut tarpeettoman laajaksi ja koulutuksissa on havaittu päällekkäisyyksiä. Tämä aiheuttaa turhia kustannuksia työnantajille, työntekijöille ja asiakkaille. Korttijärjestelmät ovat määräaikaisia ja edellyttävät uusimista, vaikka töitä tehtäisiin jatkuvasti. Tarpeeton uusiminen lisää kaikkien osapuolten kustannuksia.
4. Sähköistetään jakeluauton digipiirturin yrityskortin hakeminen
Perustelut: Tällä hetkellä kortin hakeminen vaatii fyysistä asioimista Traficomissa. Verkkoasiointi vähentäisi hallinnollista taakkaa ja lisäisi tehokkuutta.
5. Helpotetaan osakeyhtiöiden lopettamista
Perustelut: Helpompi lopettamisprosessi rohkaisee yrittäjyyteen ja vähentää kevytyrittäjyyden houkuttelevuutta.
6. Joustavammat rakennusmääräykset korjausrakentamiseen rakentamislain korjaussarjan mukaisesti
Perustelut: Korjausrakentamisen on nykyisin täytettävä uudisrakentamisen vaatimukset, mikä voi johtaa käyttökelpoisten rakennusten purkamiseen tai tarpeettoman kalliisiin korjauksiin.
Joustavammat rakennusmääräykset, jotka mahdollistaisivat rakennusten käyttötarkoituksen kevyemmän muuttamisen ja tilapäisten ratkaisujen käytön, edistäisi kekseliäämpää ja kestävämpää rakentamista. Tämä vähentäisi myös ilmastovaikutuksia, sillä rakennuksia ei tarvitsisi purkaa ja rakentaa uudelleen.
7. Järkevöitetään sote-sektorilla toimivien organisaatioiden laatuseurantoja
Perustelut: THL:n ja hyvinvointialueiden mitoitusseurannat työllistävät merkittävästi sote-organisaatioiden esihenkilöitä kaksi kertaa vuodessa. Viranomaisten tietopyynnöt rasittavat toimijoita kohtuuttomasti. Suomessa tulee päästä käytäntöön, jossa samaa tietoa ei tarvitse antaa viranomaisille kuin kerran. Jos usealla viranomaisella on oikeus saada sama tieto, viranomaisten tulisi vaihtaa tietoja keskenään. Tämä edellyttänee lainsäädäntömuutoksia.
Mitoitusseurannat voisivat siirtyä tarvepohjaisiin pistoihin. Parhaassa tapauksessa samalla viikolla sekä THL että hyvinvointialue tekevät omat laadunseurantaansa, jonne pitää heille toimittaa täysin samoja tietoja, eri viikoilta.
8. Yhtenäistetään kuntien laajakaistarakentamisen lupaprosessit
Perustelut: Laajakaistarakentamiseen liittyy monia lupia ja kuntien vaatimukset vaihtelevat, mikä voi johtaa kohtuuttomiin viivästyksiin lupien saamisessa. Tarvitsemme kuntien lupaprosessien ja käytäntöjen yhtenäistämistä.
9. Hyödynnetään monipuolisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia erilaisten lausuntojen ja todistusten laatimisessa
Perustelut: Tarpeellisten lausuntojen ja todistusten tekemisessä tulee hyödyntää monipuolisesti eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, ei pelkästään lääkäreitä.
10. Arvioidaan mahdollisuudet ottaa käyttöön kevyempi menettely sosiaali- ja terveydenhuollon todistusten ja lausuntojen laatimisessa
Perustelut: Erilaisten todistusten ja lausuntojen laatimisessa ei aina pitäisi tarvita lääkärin työpanosta. Esimerkiksi toimintakykyyn ja kuntoutukseen liittyvät lausunnot voisi koota se ammattilainen, joka asiakkaan kanssa työskentelee – tarvittaessa lääkäriä konsultoiden. Vastaavasti pitää arvioida, riittääkö lausunnon tai todistuksen sijaan esimerkiksi merkintä reseptiin.
11. Yhtenäistetään elintarvikkeiden terveysväittämien valvonta (Asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä(väiteasetus).
Perustelut: Elintarvikkeiden terveysväitteiden valvonta vaihtelee suuresti eri kuntien välillä. Tämä voi vääristää kilpailua, kun toisen kunnan alueella kielletään jokin terveysväite ja toisen kunnan alueella terveysväite sallitaan.
12. Mahdollistetaan eläinsuojan ilmoitusmenettelyn ja biokaasulaitoksen lupaprosessien käsittely yhteisessä prosessissa
Perustelut: Biokaasulaitos ja kotieläinsuojan ilmoitusmenettely pitää pystyä käsittelemään samassa prosessissa. Jos eläinsuoja on ilmoitusmenettelyssä, niin biokaasulaitos tulee voida käsitellä siinä samassa eikä niin, että molemmat siirtyvät lupapuolelle. Vaihtoehtona olisi, että ilmoitusmenettelyn kokorajan mukaiset eläinsuojat ja biokaasulaitokset käsiteltäisiin kunnan lupaprosessissa. Tämä mahdollistaisi suuremman tapauskohtaisen harkinnan (ei mm. sitovia etäisyysvaatimuksia, lisäsyötteet jne.).
13. Vältettävä hukkainvestoinnit latauspisteiden asentamisvelvoitetta tarkistamalla
Perustelut: Latauspisteiden asennusta säätelevää lakia on muutettava rakennuskohtaisesta mallista omistajakohtaiseen malliin. Tällöin useamman rakennuksen omistaja voi itse arvioida strategisesti, minne latauspisteitä on järkevämpi asentaa enemmän ja minne vähemmän.
Latauspisteiden valmistumismäärä pysyy samana. Arvioitu säästö kunnille ja yrityksille nousee kymmeniin miljooniin euroihin.
14. Palautetaan valitusoikeuksien nykytila rakentamislakiin
Perustelut: Edellisen hallituskauden aikana rakennuslain muutos laajensi valitusoikeuksia rakentamis-, toteuttamis- ja purkamisluvista (179 §, 181 § ja 182 §). Nyt korjaussarjassa pyritään palauttamaan nykytila, ja tästä periaatteesta täytyy pitää kiinni. Korjaussarjan muutokset kohdistavat valitusoikeudet tarkoituksenmukaisemmin ja sujuvoittavat rakentamishankkeita.
15. Ohjataan pelastusviranomaisia ennakoivaan tarkastustoimintaan rakennushankkeen aikana
Perustelut: Pelastusviranomaisten tarkastusten myöhäinen ajoitus on aiheuttanut viivästystä ja kustannusten nousua rakennushankkeille. Jotta rakentamisen kustannuksia voidaan hillitä, tulee kaikki rakennushankkeeseen liittyvät viranomaisvaatimukset olla tiedossa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa hankkeen alkaessa, sillä jos vaatimukset esitetään vasta käyttöönottokatselmuksessa, niiden toteuttaminen on kallista ja hankalaa. Lisäksi pelastusviranomaisten vaatimusten tulee olla perusteltuja ja yhtenäisiä.
16. Asetus rakennustyön turvallisuudesta aikaistettava alkamaan vuonna 2025
Perustelut: AVIn työsuojelun vastuualueen valvoma asetus rakennustyön turvallisuudesta aiheuttaa haasteita tapahtumajärjestäjille ja hidastaa tapahtumien suunnittelua ja toteutusta.
Toimivaltainen viranomainen voisi palata aiempaan tulkintalinjaansa ilman asetusmuutosta, mikä vähentäisi tapahtumajärjestäjien sääntelyyn liittyvää epävarmuutta.
17. Väliaikainen tilojen käyttöönotto mahdolliseksi tapahtumia järjestettäessä
Perustelut: Väliaikainen tilojen käyttöönotto on liian vaikeaa johtuen tiukasta sääntelystä ja raskaista lupaprosesseista, mitkä estävät tilojen monipuolisen käytön. Tapahtuma-alan toimintaedellytysten turvaamiseksi pitäisi riittää, että viranomainen antaa kiinteistönomistajalle ilmoituksen tilaan sopivasta henkilömäärästä ja että tapahtumajärjestäjä tekee asiaan kuuluvan tapahtumailmoituksen.
18. Melulupapäätöksille ennakoitavuutta
Perustelut: Melulupiin liittyvä byrokratia ja lupien pitkät käsittelyajat aiheuttavat ongelmia tapahtumien järjestämiselle. Erityisesti isojen tapahtumien kuten festivaalien kannalta meluluvan myöntäminen vain muutama kuukausi ennen suurten tapahtumien alkua aiheuttaa taloudellista epävarmuutta järjestäjille, jotka ovat jo sitoutuneet suuriin kustannuksiin. Sääntelyä pitääkin muuttaa niin, että melulupia voisi hakea ja tarjota monivuotisten sopimusten perusteella sekä luomalla takuu, jolla tapahtuma-alan yrittäjille varmistettaisiin melulupapäätös hyvissä ajoin ennen suunniteltua tapahtumaa. Tämä lisäisi kotimaisen tapahtuma-alan toimintaympäristön ennakoitavuutta.
19. Yhden luukun lupa-asiointi käyttöön tapahtumien luvituksessa ja viranomaisten sitouttaminen yhden luukun luvat ja valvonta -hankkeen portaalin käyttöön
Perustelut. Keskimäärin tapahtuman järjestämiseen liittyy 72 eri lupaa ja valtio on usean hallituksen suulla halunnut helpottaa tapahtuma-alan toimijoiden hallinnollista taakkaa kehittämällä ns. yhden luukun periaatteen toteuttamista. Nyt pitää kiirehtiä TEM:n edistämää yhden luukun lupa-asiointia Luvat ja valvonta -portaalissa. Samalla pitää velvoittaa valtion ja kuntien viranomaiset tämän portaalin käyttöön tapahtumiin liittyvän byrokratian vähentämiseksi.
20. Elintarvikevalvonnan Oiva-tarkastukset tehtävä riskiperusteisesti ja ohjeistusta selkeytettävä
Perustelut: Elintarviketarkastukset tehdään nykyisin Oiva-järjestelmän mukaisina tarkastuksina. Oivan 10-vuotisseminaarissa valvojat ja yritykset totesivat, että Oiva-ohjeet ovat paisuneet liian suuriksi. Tämä on johtanut siihen, että tarkastuksia tehdään vähemmän ja niissä keskitytään yhä enemmän muihin kuin elintarviketurvallisuuden kannalta olennaisiin asioihin. Oiva-ohjeita uudistettaessa on arvioita aikaisempaa sisältöä ja pidettävä huolta siitä, että ohje ei enää paisu, vaan asioita muutettaessa ohje pidetään sisällöltään olennaisena.
Oiva-tarkastukset on kohdistettava nykyistä enemmän riskienarvioinnin perusteella. Pakollisista tarkastuslistoista on voitava luopua ja tarkastuksissa hyvin menestyneiden yritysten toimintaa voi tarkastaa pistokokeilla. Oiva-arvosana on määritettävä keskiarvon perusteella, ei huonoimman arvosanan mukaan kuten nykyisin tehdään. Arvosanaksi riittää hyvä, korjattavaa, hylätty. Nykyisin oivallinen arvosana putoaa, jos tarkastuksessa löytyy ”pieni epäkohta, joka ei heikennä elintarviketurvallisuutta tai johda kuluttajaa harhaan”. Näin pienten erojen etsiminen yritysten toiminnassa johtaa turhaan ylitarkastamiseen.
21. Maalaisjärkeä ternimaidon brix-lukemien kirjanpidosta saataviin sanktioihin
Perustelut: Ternimaidosta vaaditaan tällä hetkellä brix-lukemat vain pakastetun maidon osalta. Useimmat tilat mittaavat kaiken ternimaidon vasta-aineet ja pitävät siitä kirjaa. Nyt tarkastuksissa on tullut sanktioita siitä, että kirjanpidossa on merkinnät kaikesta maidosta eikä vain pakastetusta. Tilaa ei pidä rangaista, jos se oma-aloitteisesti tekee vaatimuksia enemmän.
22. Tuotantorakennusten rakentamista helpotettava
Perustelut: Viranomaisten ja erityisesti ELY-keskusten tekemät valitukset hidastavat monien maatalousyrittäjien tekemiä investointeja uusiin tuotantorakennuksiin. Eteen on tullut tapauksia, joissa tietyillä alueilla ELY-keskus valittaa kaikista tuotantorakennusten ympäristöluvista, kun rakennus on alle 400 metrin päässä naapurista, vaikka naapurin näkemyksen mukaan rakennuksesta ei ole hänelle haittaa. Pahimmillaan tämä kehitys johtaa siihen, että ennestäänkin pieneksi mennyt tuotantorakentaminen loppuu kohta kokonaan. Lisäksi monellakaan maatalousyrittäjällä ei ole aikaa tai rahaa luvista käytäviin oikeusprosesseihin. Siksi viranomaisia tulee ohjeistaa niin, että edellä mainituista “turhista” tuotantorakennusten rakentamista koskevista valituksista päästään eroon.
23. Vanhojen tuotantorakennusten luvitus helpommaksi sukupolvenvaihdosten yhteydessä
Perustelut: Tuotantorakennusten luvitus on muodostunut pullonkaulaksi monissa maatilojen sukupolvenvaihdoksessa. Ollakseen tukikelpoinen tiloilla on oltava kaikki luvat kunnossa. Vielä 90- luvulla tuotantorakennuksissa ympäristöluvaksi on riittänyt ilmoitus kuntaan. Sukupolvenvaihdosten yhteydessä on vaadittu voimassa olevat ympäristöluvat. Lupien saaminen jälkikäteen vanhoille rakennuksille on haastavaa ja hidasta. Vanhojen tuotantorakennusten luvitusta on helpotettava, jotta sukupolvenvaihdosprosessi ei hidastu.
24. Byrokratiaa vähennettävä ikääntyneiden vaippalähetteiden ja muiden vastaavien lähetteiden osalta
Perustelut: Tällä hetkellä hoitajat ilmoittavat tarpeesta lääkärille, minkä jälkeen lääkäri kirjaa sen potilastietoihin ja tekee lähetteen hoitotarvikejakeluun. Menettelyssä lääkärin roolin tarkoituksenmukaisuutta on tarkistettava.
25. Terveydenhuollon sihteerien järkevämpi käyttö julkisessa terveydenhuollossa (esim. rajatut tutkimukset ja asioiden selvittely)
Perustelut: Terveydenhuollon sihteerit voisivat olla lääkärin apuna esim. potilaan tiettyyn tutkimukseen tai tietyn ammattilaisen vastaanotolle saamiseksi ja asioiden selvittämiseksi. Nyt lääkärien aikaa kuluu näiden asioiden selvittelyyn. Vastaavasti hoitajat tulostavat potilaskirjauksia ja postittavat niitä henkilöille, jotka eivät kykene käyttämään omakantaa. Sihteerit voisivat hoitaa näitäkin tehtäviä. Näin hoitohenkilöstöltä jäisi aikaa potilastyöhön ja tämä olisi taloudellisestikin edullisempaa.
26. Rakennusalan yritysten byrokratian purku: verottajan rekisterin päällekkäisyydet kuriin
Perustelut: Kartoitetaan ja poistetaan rakennusalan yritysten verottajan rekisteriin tekemien ilmoitusten päällekkäisyydet. Yrittäjiltä saadun palautteen mukaan nyt samoja tietoja pitää ilmoittaa useampaan kertaan ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin, tulorekisteriin sekä alv-rekisteriin. Näiden lisäksi tietoja ilmoitetaan luonnollisesti myös kaupparekisteriin ja tilintarkastajalle.
27. Lasten lelujen ja ikääntyneiden henkilöiden käyttämien kevytajoneuvojen liikennevakuutukset
Perustelut: Uudistetun liikennevakuutuslain mukaan kaikki yli 25kg painavat mutta alle 25 km/h kulkevat liikennevälineet tarvitsevat liikennevakuutuksen. Tähän joukkoon kuuluvat siis myös esimerkiksi sähköisellä moottorilla toimivat lastenrattaat ja vanhusten rollaattorit, mitkä ovat luokiteltu jalankulkua avustaviksi tai korvaaviksi sähköisiksi liikkumisvälineiksi, koska/ja niiden suurin sallittu nopeus on 15 km/h. Kartoitetaan mahdollisuutta jättää jatkossakin nämä erityisryhmät pakollisen liikennevakuutuksen ulkopuolelle.
28. Renkaanvaihto kesärenkaista talvirenkaisiin luvalliseksi taloyhtiöiden parkkihalleissa
Perustelut: Mennyt talvi kolmine takatalvineen osoitti, että renkaanvaihtotarve takaisin kesärenkaisiin saattaa tulla äkillisesti. Sääpalveluiden vuoksi tilanne on ennakoitavissa muutama päivä ennen kaaosta. Ongelma tulee siitä, että taloyhtiöt voivat järjestyssäännöissä kieltää renkaanvaihdot. Myöskään renkaanvaihtoja tekevät yritykset eivät pysty palvelemaan kuin osaa asiakaskunnasta. Ehdotus sallisi renkaanvaihdot autoihin taloyhtiöiden parkkihalleissa.
29. Linja-autojen kuskeille oikeus käyttää langallista mikrofonia
Perustelut: Tieliikennelaki edellyttää, ettei ajon aikana saa käyttää käsissä pidettäviä laitteita. Rajoite koskee matkapuhelinten lisäksi myös linja-autojen mikrofoneja. Tämä ei silti estä sitä, etteikö käsillä tehtäviä toimintoja voisi ja olisi sallittua tehdä, kuten radion tai navigoinnin säätämistä. Toisin sanoen kuski ei saa ajon aikana ilmoittaa langallisella mikrofonilla (tyypillisesti sijoitettu kuljettajasta nähden etuoikealle) esimerkiksi seuraavan pysäkin lähestymistä. Tämä on johtanut erilaisten soveltavien ratkaisujen kehittämiseen, mutta ei välttämättä parantanut asioita.
Esimerkiksi kuskin penkkiin integroitu kiinteä mikrofoni päästä takavasemmalla vaatii kuskia pitämään päätä tietyssä asennossa puhumisen aikana. Ehdotus sallii kuljettajalle linja-autoon integroidun ja soveltuvan viestintävälineen hyödyntämisen ajon aikana. Linja-autojen onnettomuustilastoista ei ole löytynyt yhtäkään tilannetta, missä onnettomuuden syynä on ollut mikrofonin käyttö.
30. Väyläviraston vaatimus tievalaistuksen rakentamisesta, jonka mukaan maantiellä puupylväs on asennettava betoniseen tai teräksiseen jalustaan kumottava (Väyläviraston ohje ”Tien valaisinpylväiden ja jalustojen laatuvaatimukset 21.12.2022” kohta 2.3.3. ”Puupylvään asentaminen jalustaan”).
Perustelut: Kyse on kuntien vastuulla olevasta tievalaistuksen sääntelystä. Monet teiden valaisinpylväät ovat puisia, mutta Väylävirasto vaatii pylväiden asentamista betoniseen tai teräksiseen jalustaan. Tällä hetkellä monessa kunnassa uudistetaan tievalaisimia ja siirrytään mm. edullisempiin LED-valaisimiin. Moni tievalaisin on puinen, mutta Väylävirasto vaatii nyt betonijalustan asentamisen. Tämä tulee kunnille hyvin kalliiksi (arvio: 500 eur/tolppa tai 10 000 eur/km). Käytännössä uusien betonijalustojen asentaminen voi olla hankalaa tieliuskojen ollessa kapeita tai mutkaisia (toisin sanoen tilaa ei löydy). Myös sorvattujen puupylväiden saanti on huonoa. Törmäystilanteessa betonijalustan yläpää hajoaa, jolloin koko jalusta joudutaan asentamaan uudelleen. Vertauksena; sähkölinjaa rakentaessa käytetään edelleen puupylväitä ilman vastaavia jalustoja.
31. Sähkö- ja kaasukäyttöisten kevytkuorma-autojen yleistymistä edistettävä sallimalla niiden kuljettaminen B-kortilla
Perustelut: Kevyiden sähkö- ja kaasukäyttöisten tavara-autojen paino ylittää usein 3,5 tonnia akkujen tai kaasusäiliöiden vuoksi. B-ajokortti sallii enintään 3,5 tonnin ajoneuvon kuljettamisen, kun taas sitä raskaamman ajoneuvon kuljettaminen vaatii C-ajokortin ja ammattipätevyyden. Tästä syystä yritykset valitsevat mieluummin polttomoottorikäyttöisen pakettiauton. Sallimalla kevyiden sähkö- ja kaasukäyttöisten kevytkuorma-autojen kuljettamisen B-kortilla nopeuttaisimme ajokannan puhdasta siirtymää, sillä yritykset voisivat helpommin investoida vähäpäästöisiin ajoneuvoihin.
32. Ammattiautoilijat: Joustoja ajo- ja lepoaikoihin
Perustelut: Kansallisen liikenteen tulisi sallia kahden peräkkäisen lyhennetyn viikkolevon käytön, kuten kansainvälisessä liikenteessä. Lisäksi 45 minuutin ajotauko tulisi voida jakaa myös järjestyksessä 30 minuuttia + 15 minuuttia tai useampaan 15 minuutin osaan, ja kuljettajan taukoja pitäisi voida keskeyttää auton latauksen aikaan. Harvaan asutuilla alueilla tarvitaan pidempiä ajoaikoja ja enemmän joustoa.
33. Terveydenhuollon ammatinharjoittajamallin liittyvää byrokratiaa yksinkertaistettava
Perustelut: Kannustetaan lääkäreitä hakeutumaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ammatinharjoittajamallin pilottiin selkeyttämällä Verohallinnon antamaa ohjeistusta ammatinharjoittajamalliin liittyen.
