Ratkaisu koko itärajan sulkemisesta oli eversti evp. Antti Hartikaisen mukaan kova, mutta oikea päätös.
– Uskoakseni tilanne itärajalla olisi hyvin todennäköisesti karannut melko nopeasti käsistä, jos sitä ei olisi alettu patoamaan sulkemalla rajanylityspaikkoja etelästä alkaen, hän sanoo Verkkouutisille.
Julkisessa keskustelussa on esitetty myös puheenvuoroja, joiden mukaan Suomen olisi pitänyt päästää turvapaikanhakijoita maahan, jotta se ”ei pelaa Venäjän pussiin”. Esimerkiksi Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja luonnehti eilen, että Suomi toimii hybridioperaation käsikirjoituksen mukaan ja itänaapuri olisi sen sijaan yllättynyt, jos rajat olisi pidetty auki ”kylmän viileästi”.
– Venäjän masinoiman turvapaikanhakijoiden virran vastaanottaminen ilman sen pysäyttämiseksi tehtyjä toimenpiteitä olisi ollut Venäjän toimien edessä alistumista ja sellainen toimintatapa ei toimi Venäjän kanssa. On tärkeää osoittaa voimaa ja rohkeutta tehdä tarpeen mukaan tällaisia koviakin päätöksiä, Hartikainen sanoo.
Hän on entinen EU:n Ukrainan siviilikriisinhallintaoperaation johtaja ja työskennellyt aiemmin muun muassa Rajavartiolaitoksessa johtotehtävissä sekä Tullin pääjohtajana.
”Mikään kansainvälinen sopimus ei määrää ylityspaikoista Venäjälle”
Tuorein rajapäätös on voimassa kaksi viikkoa, jonka jälkeen tilannetta arvioidaan uudelleen.
Hartikaisen mukaan Suomessa käydyssä itärajakeskustelussa on jäänyt paitsioon se, että mikään kansainvälinen sopimus ei määrää, että Suomella pitäisi olla rajanylityspaikkoja Venäjälle.
Sen sijaan asiaa on usein lähestytty ikään kuin Suomella olisi velvollisuus pitää yksi tai useampia raja-asemia auki valtioon, joka suhtautuu Suomeen vihamielisesti.
– Kaikki itärajan rajaylityspaikat on avattu kahdenvälisillä sopimuksilla Venäjän kanssa. Ei ole sellaista kansainvälistä määräystä, että suvereenin valtion tulisi pitää rajaa auki valtion kanssa, joka käyttäytyy totaalisesti kaikkia yhteisiä sääntöjä vastaan, Hartikainen sanoo.
– Ylityspaikat on aikanaan avattu kaupallisiin ja kulttuurisin perustein. Nyt kun ei ole kauppaa, eikä varmaan kulttuurivaihtoakaan, niin ei ole perusteita, miksi pitäisi olla rajanylityspaikkojakaan. Käytännössä vain Vainikkalassa tavaraa liikkuu, jatkaa Hartikainen.
Venäjän käynnistämän hybridioperaation arvioitiin jo ennen Raja-Joosepin sulkua epäonnistuneen jopa Venäjän silmissä.
– Sitä on vaikea sanoa, kun ei tiedä heidän tavoitteitaan. Niitä voidaan vain arvailla. Välineellistetty maahanmuutto voi olla vain osa isompaa operaatiota, johon voi kuulua myös esimerkiksi disinformaatiota ja kyberhyökkäyksiä, mutta ainakin Suomen toimenpiteillä on ongelman edistäminen tehty vaikeammaksi, Hartikainen kommentoi.
Idän maastorajan ylitysten Hartikainen ei usko lisääntyvän etenkään talvikaudella.
– Pakkanen on paras rajavartija ja metrin hanki hyvä apupoika.
– Lisäksi tähän maastorajan ylittämiseen liittyy se, että kun rajanylityspisteet olivat auki, Venäjä sanoi, ettei se voi estää ihmisiä lähtemästä pois maasta. Mikäli ihmisiä alkaisi tulla maastorajan yli, ei tuo selitys enää pätisi, sillä pitäähän heidänkin estää luvattomat ylitykset omalla puolellaan, Hartikainen toteaa.
Hänen mukaansa on myös turha spekuloida sitä, käynnistikö Venäjä operaationsa siksi, että Suomi liittyi Natoon tai solmi DCA-sopimuksen. Perimmäinen syy on joka tapauksessa Ukrainan sodassa.
– Koska senhän vuoksi mekin olemme nyt Natossa ja aloimme rajoittaa rajaliikennettä sodan alkamisen jälkeen. Isossa kuvassa emme ole enää Venäjälle ystävällismielinen valtio.
– Varmasti yksi asia mihin Venäjä pyrkii on se, että saisi tehtyä Ukrainan tukemisen vaikeammaksi.
”Kesällä voi olla jälleen toinen tilanne”
Miten hybridioperaatio tästä eteenpäin jatkuu? Hartikainen ei usko Venäjän kyvykkyyksiin toteuttaa ainakaan kovin laajoja kyberiskuja jo senkin vuoksi, että maasta on poistunut merkittävä määrä ict-ammattilaisia.
Itäraja saattaa rauhoittua talvikaudeksi, vaikka jokin rajanylityspiste olisikin auki.
– Mutta kesällä voi olla toinen tilanne. Riski siihen (tulijoihin) varmaan on, vaikka talvella olisikin tilapäinen tauko. Eihän siirtolaisten työntäminen rajalle Puolassa ja Baltian maissakaan ole loppunut, Hartikainen huomauttaa.
Viime kädessä tilanne lähtee Hartikaisen mukaan purkautumaan vasta, kun Ukrainassa on saavutettu hyväksyttävissä oleva ratkaisu, jollaista ei lähitulevaisuudessa ole näkyvissä.