Ranskassa järjestetään tänään sunnuntaina ennenaikaisten parlamenttivaalien ensimmäinen kierros. Presidentti Emmanuel Macronin kannattajille povataan kitkerää tappiota, kun taas vasemmiston ja laitaoikeiston ennustetaan kasvattavan paikkamääräänsä.
Vaaleissa järjestetään kaksi kierrosta, mikäli yksikään vaalipiirin ehdokkaista ei saa yli puolia äänistä ensimmäistä kierroksella. Lopullinen parlamentin kokoonpano selvinnee siis vasta 7. heinäkuuta järjestettävän toisen kierroksen jälkeen,.
Puoluekentän arvioidaan joka tapauksessa menevän täysin uusiksi.
Macronin liberaalin Renesanssi-puolueen ja sen liittolaisten ennustetaan keräävän vaaleissa vain 20 prosentin kannatuksen. Näin matalalla kannatuksella Macronilla ei olisi käytännössä mahdollisuutta nimittää pääministeriä omasta puolueestaan. Tämä taas tarkoittaisi, että presidentti ja pääministeri tulisivat eri puolueista.
Viimeksi tällainen tilanne on ollut vuosina 1997–2002, jolloin oikeistolainen presidentti Jacques Chirac joutui hallitsemaan maata yhdessä sosialistipuolueen pääministeri Lionel Jospinin kanssa.
Macron on pyrkinyt kampanjassaan vetoamaan äänestäjien maltillisuuteen ja todennut Renesanssin olevan ainoa voima, joka voi estää ääripäiden nousun. Tämä on mahdollista, sillä perinteinen keskustaoikeisto saanee vaaleissa rökäletappion: Entiselle valtapuolueelle republikaaneille on ennustettu vain noin seitsemän prosentin kannatusta.
Puolue repeytyi ennen vaaleja kahtia, kun puheenjohtaja Eric Ciotti halusi muodostaa vaaliliiton Kansallisen liittouman kanssa vastoin puoluehallituksen tahtoa. Tuloksena puolueella on useissa vaalipiirissä kilpailevia ehdokkaita, joista toisella on Ciottin tuki ja toisella puoluehallituksen.
Gallupeissa selvänä ykkösenä on taas ollut Marine le Penin Kansallinen liittouma, jonka kannatus on noin 35 prosenttia. Ranskan EU-eroa ja Naton komentorakenteista vetäytymistä ajanut puolue on sittemmin yrittänyt maltillistamaan imagoaan 28-vuotiaan pääministeriehdokkaan Jordan Bardellan johdolla.
Puolueella on kuitenkin ollut historiallisesti läheiset suhteet Kremliin. The Economistin mukaan Le Pen puolusteli viime vuonna Krimin Venäjän miehityksen alla järjestettyä ”kansanäänestystä” ja vaati, että Venäjän Nato-pelko tulisi ottaa huomioon politiikassa.
Vaalien hopeasijaa ennustetaan vasemmiston Uusi kansanrintama -vaaliliitolle. Kommunistien, vasemmistopopulistien, sosialistien, vihreiden ja useiden pienpuolueiden liitto on saanut mielipidekyselyissä noin 28 prosentin kannatuksen.
Uuden kansanrintaman talouspoliittiset ehdotukset ovat kuitenkin säikäyttäneet monet. Ranskan elinkeinoelämän järjestön Medefin puheenjohtaja Patrick Martin varoitti hiljattain, että vasemmiston veronkorotuksia ja menolisäyksiä sisältävä ohjelma olisi Ranskalle vaarallinen.
Samaa on povannut myös tunnettu ekonomi Olivier Blanchard. Hänen mukaansa Uuden kansanrintaman talouspolitiikka voisi johtaa katastrofiin, Kansallisen rintaman ohjelman muistuttaessa ”joulukuusta ilman logiikkaa tai johdonmukaisuutta”.
– Kansallinen rintama tarjoaa puhdasta populismia, joka perustuu tiukkaan maahanmuuttopolitiikkaan ja protektionismiin. Puolueen talouspolitiikka on keksitty jälkikäteen. Pitkä lista lahjoja tietyille tyytymättömille äänestäjäryhmille ilman rahoitusta, Blanchard tylyttää Financial Timesin kolumnissaan.
– [Uuden kansanrintaman ohjelma] sisältää 90 prosentin tuloverokannan, 100 prosentin perintöveron yli 12 miljoonan euron perinnöille sekä merkittävän varallisuusveron. Jos nämä ohjelmat laitettaisiin täytäntöön, johtaisivat ne valtavaan talouskriisiin, Blanchard jatkaa.
Vaalien todennäköisin lopputulos on, ettei yksikään blokki saa parlamenttipaikkojen enemmistöä. Macronin olisi tässä tapauksessa hallittava loppukautensa syvästi jakautuneen kansalliskokouksen kanssa.
Se olisi pitkä aika, sillä presidentin kausi jatkuu vuoteen 2027 asti.
