Venäjän suurimmalla lentoyhtiöllä Aeroflotilla on kuluvan kesän aikana ollut jo kaksi lentojen peruutusaaltoa. Ensimmäinen niistä oli kesäkuun lopulla. Venäjän lentoliikennettä seuraavan Telegram-kanava Aviatoršinan 2. heinäkuuta 2024 julkaiseman postauksen mukaan yhtiö joutui perumaan parikymmentä lentoa ja satoja lentoja oli myöhässä, koska se ei pystynyt löytämään lennoille tarvittavaa määrää matkustamohenkilökuntaa.
Kuukautta myöhemmin tilanne oli vieläkin pahempi: Aeroflot joutui Aviatoršinan 1. elokuuta julkaiseman raportin mukaan perumaan lähes 70 lentoa, mutta eri syystä. Tällä kertaa ei löytynyt tarpeeksi lentäjiä.
Kummassakin tapauksessa tarkasti sensuroitu media julkaisi ainoastaan Aeroflotin kiellon tapahtumien syistä. Kaikki oli sen mukaan normaalia ja lentävää henkilökuntaa on tarpeeksi. Aviatoršina perusti kuitenkin peruutuksia koskeneet raporttinsa yhtiön verkossa julkaisemaan ajantasaiseen aikatauluun.
Radio Svobodan nimettömät lähteet Aeroflotilta ovat kertoneet, että henkilökuntapula on todellinen. Sen vuoksi Aeroflotin, Popedan ja Rossijan lentäjiä on pyydetty allekirjoittamaan suostumuksia pidentää kuukausittaista lentoaikaa 80:stä 90 tuntiin. Tällä hetkellä kaikki henkilökunta lentää tätä uutta maksimituntimäärää kuukaudesta toiseen.
Normaalisti ratkaisu ongelmaan olisi helppo: palkataan lisää henkilökuntaa. Niitä, jotka osaavat Venäjällä lentää Airbusin ja Boeingin koneita ja toimia niissä matkustamohenkilökuntana, on kuitenkin rajallinen määrä. Viime vuosina monet ovat lähteneet töihin muun muassa Arabiemiraatteihin, Kazakstaniin, Uzbekistaniin ja Vietnamiin.
Arabiemiraateissa lentäjän keskipalkka on yli kaksi kertaa suurempi kuin Venäjällä, mutta palkka ei ole ainoa syy lähtöön, vaan myös työolot. Henkilökunta ei enää ehdi kotiin nukkumaan lentojen välillä, vaan enintään lentokenttähotelliin. Jotkut nukkuvat jopa koneessa. Monet joutuvat ottamaan sairauslomaa vain voidakseen levätä, jotta pystyisivät suoriutumaan tehtävistään.
Venäjän lentoyhtiöiden, etunenässä Aeroflotin, talous on alamäessä kolmesta Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa liittyvästä syystä: Tuottavimmat lennot Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan loppuivat eikä Aeroflot saa enää ulkomaisten lentoyhtiöiden ylilentomaksuja, kun niiden lennot Venäjän yli loppuivat.
Myös yhdeksältä Etelä- ja Keski-Venäjän kentältä sekä väliaikaisesti Ukrainalta miehitetyn Krimin Simferopolin kentältä ei ole lennetty siviililentoja kahteen ja puoleen vuoteen, vaikka ne Venäjän hyökkäyssodan alussa suljettiin vain viikoksi, kun Kiovan miehityksen piti kestää kolme päivää. Niistä Anapa, Gelendžik, Rostov-na-Donu ja Krasnodar olivat tärkeitä matkailukohteita.
Kolmanneksi lentopolttoaineen hinta on noussut sodan aikana 30 prosenttia, pelkästään kuluvana vuonna 19 prosenttia. Kun öljy-yhtiöt ovat menettäneet suuren osan markkinoistaan, niiden pitää ansaita paremmin Venäjällä. Myös Ukrainan pommittamien jalostamojen kunnostus nielee rahaa.
