Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi torstaina, että aikoo kieltää reservistä eroamisen. Kyrönmaa-lehden haastattelu näyttäisi aiheuttaneen piikin Siviilipalveluskeskukselle saapuneissa ilmoituksissa, joilla kerrotaan reservistä eroamisesta.
Helmikuun 2. päivän iltapäivään mennessä helmikuun ajalta eroamisilmoituksia oli tullut yhteensä 212, kertoo Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen Verkkouutisille.
– Koko tammikuun aikana tehtiin 255 hakemusta, ja perjantain aikana hakemuksia on tullut 145. Torstaina 1. helmikuuta niitä tuli 67, kertoi Reijonen klo 15 aikoihin perjantaina iltapäivästä.
Viidentoista minuutin haastattelun aikana perjantaina saapuneiden eroilmoitusten määrä nousi 138:sta 145:aan, eli ilmoituksia saapui keskimäärin joka toinen minuutti. Reijonen arvioi, että ilmoituksia ehtinee perjantain aikana saapua yli 200. Saman verran ilmoituksia hän muistelee tulleen yhdessä päivässä viimeksi 24. helmikuuta 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Koko vuoden 2022 aikana reservistä erosi 3815 ihmistä.
Helmikuun 2024 nyt saapuvat eroilmoitukset eivät välttämättä asetu lopullisiksi reservistä eronneiden määräksi.
Pakolliseen, korvaavaan täydennyspalvelukseen hakeudutaan täyttämällä siviilipalvelushakemus ja toimittamalla se vielä myös Puolustusvoimien aluetoimistoon. Aluetoimistossa reservistä poistuvan asevelvollisen tiedot siirretään asevelvollisuusrekisteristä siviilipalvelusrekisteriin.
Eroajan tulee nimittäin tehdä ilmoitus myös Puolustusvoimien aluetoimistoon. Suunta-antavina numerot kuitenkin vaikuttavat siltä, että reservistä eroa harkinneet ovat ryhtyneet kiirehtimään siltä varalta, että eroaminen tulevaisuudessa kiellettäisiin.
– Voimakas uutisointi asiasta vaikuttaa yleensä myös meille saapuviin hakemuksiin, Siviilipalveluskeskuksen Reijonen sanoo.
Suomen reserviin kuuluu noin 870 000 ihmistä, joista sodan ajan sijoitus on noin 280 000 ihmisellä.
Suomen liittyminen Natoon huhtikuussa 2023 aiheutti myös piikin reservistä eronneiden määrässä. Kyseisen kuukauden aikana erosi 413 ihmistä. Luku oli lähes saman verran kuin koko vuoden 2021 eronneet yhteensä (435 ihmistä). Koko vuoden 2023 aikana reservistä erosi 1651 ihmistä.
Myös vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita naisia eroaa reservistä. Vuonna 2022 reservistä eronneita naisia oli noin 200.
Reservistä eroamisen syitä ei tilastoida. Vuonna 2020 Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelija selvitti pro gradu -työssään reservistä eronneita ja havaitsi vastausten perusteella kaksi pääryhmää. Yhdessä ryhmässä oma toiminta nähdään ensi sijassa velvollisuutena rauhan ajassa. Tämä ryhmä näkee itsensä edistämässä yhteiskunnan vakautta sekä hyvinvointiyhteiskuntaa. He ovat myös osana laajempaa maanpuolustuksen kokonaisuutta suorittamalla yleishyödyllistä palvelusta esimerkiksi vanhustenhuollon piirissä. Toiseen ryhmään kuuluvat reservistä eronneet näkevät itsensä toiminnan kautta tapahtuvan auttamisen piirissä, joka kohdistuu mahdollisessa kriisissä avun tarpeessa olevien auttamiseen. Ryhmään kuuluvat näkevät oman tehtävänsä esimerkiksi ensiavun, ruokahuollon, tuhojen raivaamisen, pelastustoiminnan ja muiden vastaavien välittömien auttamistoimien suorittajana.
Myös valtio- ja asekielteisyys näkyivät reservistä eronneissa, mutta toisaalta samalla osa haastatelluista oli myös valmis palaamaan aseelliseen palvelukseen, jos Suomea uhkaisi sota.
MPKK:n haastatteluissa eivät siis ole olleet mukana Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Suomen liittyminen Natoon. Niitä ennen yksi eroamispiikki näkyy tilastoissa vuodelta 2015, kun kaikille reserviläisille lähetettiin reserviläiskirje. Niihin aikoihin keskusteltiin runsaasti omasta sodan ajan sijoituksesta ja sen järkevyydestä tositoimissa. Esimerkiksi lääkäriä ei ole mielekästä sijoittaa tykkimieheksi vaikka hän olisi tykkimiehenä palvellut, sillä ammattipätevyydellä tai muulla siviilissä hankitulla osaamisella voi olla sodassakin hyödyllisempää käyttöä. Puolustusvoimat huomauttaa sivuillaan, että omaan sodan ajan sijoitukseen voi vaikuttaa päivittämällä tiedot osaamisestaan omaan aluetoimistoon.
Kun reserviläinen ilmoittaa erostaan, hän siirtyy siviilipalvelusvelvolliseksi hakemalla Siviilipalveluskeskuksen järjestämään täydennyspalvelukseen. Täydennyspalvelus kestää viisi päivää, eikä se ole vapaaehtoinen. Siviilipalveluskeskus lähettää määräyksen seuraavan 12 kuukauden aikana.
Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen huomauttaa, että täydennyspalveluksen voi suorittaa myös nopeammin ilmoittautumalla itse haluamaansa täydennyspalveluserään.
Reservistä eroamisen voi myös peruuttaa. Se täytyy kuitenkin tehdä ennen täydennyspalveluskoulutuksen aloittamista.
