Valko-Venäjän mahdollisesta väliintulosta Ukrainan sotaan on esitetty viime kuukausina vaihtelevia arvioita. Itsenäiset valkovenäläismediat ovat kertoneet hiljaisesta liikekannallepanosta, jossa palvelukseen olisi kutsuttu erilaisissa tukitehtävissä palvelevia.
Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigun sunnuntaisesta vierailusta Valko-Venäjälle ei kerrottu etukäteen julkisuuteen. Valko-Venäjän parlamentti päätti keskiviikkona ottaa käyttöön kuolemantuomion sotilaille, jotka ovat syyllistyneet maanpetokseen eli jotka eivät ole totelleet käskyjä.
University College London -yliopiston tutkija Tadeusz Giczanin mukaan Shoigun vierailun taustalla voivat olla hyökkäyksen valmistelun sijasta erilaiset tavat, joilla Valko-Venäjä voi lisätä tukeaan Venäjän asevoimille.
Maan tukikohdissa on tiettävästi koulutettu liikekannallepanossa kutsuttuja venäläisiä sotilaita, joiden majoitukseen ei ole riittävästi tiloja Venäjällä. Valko-Venäjän asevarikoilta on lisäksi siirretty panssarivaunuja ja muuta kalustoa Itä-Ukrainaan.
Kremlin arvioidaan haluavan epätoivoisesti käyttöönsä Valko-Venäjän ja Kiinan tuottamia Polonez-raketinheittimiä, joiden sanotaan muistuttavan Yhdysvaltain HIMARS-raketinheittimiä.
– Esteenä tälle on se, että Polonez käyttää Kiinassa tehtyjä ohjuksia, joiden siirto vaatisi Kiinan suostumusta. Tämä voisi rikkoa merkittävällä tavalla Venäjää vastaan asetettuja pakotteita, Tadeusz Giczan kirjoittaa CEPA-ajatuspajan julkaisemassa artikkelissa.
Hänen mukaansa valkovenäläisten sotateollisuusjohtajien vierailut Syyriaan ja Iraniin kertovat siitä, että ohjusten tuotantoon tai toimitusreitteihin etsitään muita vaihtoehtoja.
Sergei Shoigu kiitti vierailullaan Valko-Venäjää 9 000 reserviläisen kouluttamisesta, jotka siirrettiin maahan lokakuussa. Sotilaat saapuivat lähes tyhjin käsin, joten mahdollinen hyökkäys pohjoisesta edellyttäisi raskaan sotilaskaluston keskittämistä Valko-Venäjän eteläosiin.
– Silti kalusto on virrannut toiseen suuntaan. Valko-Venäjä lähetti ainakin 94 kappaletta T-72-panssarivaunuja ja 65 000 tonnia ammuksia Venäjälle. Vain 15 Tor-M2-ilmatorjuntajärjestelmää on siirretty Valko-Venäjälle viime kuukausien aikana, mikä on selvästi liian vähän uuden osaston tukemiseen taistelussa, Giczan toteaa.
Myös Ukrainan tiedustelu pitää hyökkäyksen todennäköisyyttä edelleen matalana. On mahdollista, että alueella koulutetut venäläisjoukot lähetetään esimerkiksi Harkovan seudulle.
Valko-Venäjän olisi myös aloitettava liikekannallepano, sillä sen maavoimien vahvuus on tällä hetkellä vain 11 000–12 000 sotilasta. Tutkijan mukaan tällä hetkellä voi sanoa varmasti vain sen, että Valko-Venäjä on sopinut lisäävänsä tukeaan Venäjän asevoimille. Mahdollisia sotatoimia ei myöskään voitaisi aloittaa aivan heti.
– Liikekannallepanon valmistelu olisi saatava valmiiksi ja Venäjän sotilaallista läsnäoloa pitäisi lisätä, mikä olisi mahdollista aikaisintaan tammi–helmikuussa. Muussa tapauksessa toinen hyökkäysyritys Valko-Venäjältä tulisi päättymään ensimmäistäkin suurempaan katastrofiin, Tadeusz Giczan sanoo.
My take on Shoigu's visit to Minsk and the chances of Belarus joining the war. Also, it's not in the text, but yesterday the Belarusian parliament voted to introduce the death penalty for soldiers accused of treason (i.e. refusing to obey orders).https://t.co/kVzGFcF5EL
— Tadeusz Giczan (@TadeuszGiczan) December 8, 2022
