Jos nykyinen kehitys jatkuu, Institute for the Study of War -ajatushautomon raportin ”Russia’s quiet conquest: Belarus” mukaan Kreml liittää Valko-Venäjän Venäjään kymmenen vuoden sisällä. Nyt on jo saavutettu tilanne, jossa Moskova voi uhata Itä-Euroopan Nato-maita ja Ukrainaa satelliittivaltionsa kautta.
Saavuttaakseen tavoitteensa Kreml hyödyntää naapurimaansa geostrategista sijaintia sekä taloudellisia ja inhimillisiä resursseja oman tahtonsa mukaisesti. ISW:n mukaan tämä prosessi ei pääty edes Vladimir Putinin valtakauden loppumiseen.
Instituutti arvioi, että Valko-Venäjän alistaminen, jossa se uhkaa menettää itsenäisyytensä kokonaan, on Kremlin pitkäaikainen strategia, jota toteutetaan valtion kaikkien väylien kautta sotilaallisesti, poliittisesti ja taloudellisesti. Jos prosessi viedään päätökseen, se olisi ”toisen maailmansodan jälkeen ensimmäinen onnistunut kokonaisen valtion haltuunotto, joka edesauttaisi Kremlin strategisia pyrkimyksiä tuhota sääntöpohjainen, kansainvälinen, laillinen järjestys, jossa kaikki valtiot ovat itsenäisiä”, raportti toteaa.
Kreml voisi onnistua Valko-Venäjän haltuunotossa jopa kaikkein suotuisimmassa skenaariossa, jossa Ukraina voittaisi Venäjän sodassa ja Nato vahvistaisi itäistä sivustaansa. Tällaisella kehityskululla olisi vakavat seuraukset puolustusliiton itärajan maille, koska Venäjä voisi käyttää Valko-Venäjää sekä taloutensa kunnostamisessa että hyökkäyksen valmistelussa esimerkiksi Baltian maita ja Puolaa vastaan Ukrainasta puhumattakaan, raportti varoittaa.
Venäjä käytti Valko-Venäjää jo vuonna 2022 lähtöpaikkana hyökkäykseensä Ukrainaa vastaan, on ottanut haltuunsa sen sotilastukikohdat, työntänyt sen kautta laittomia Afrikan ja Lähi-idän siirtolaisia EU:hun ja sijoittanut sinne ydinaseita.
Valko-Venäjän riippuvaisuus Moskovasta kasvoi erityisen voimakkaasti vuoden 2020 jälkeen, jolloin Vladimir Putin tuki vaalit hävinneen presidenttiehdokas Aljaksandr Lukašenkan laitonta vallankaappausta. Kreml on purkanut Minskin harjoittaman monisuuntaisen ulkopolitiikan ja käytännössä pakottanut paikallisen valtiojohdon määrittelemään Naton Valko-Venäjän strategiseksi vastustajaksi.
Valko-Venäjän strategisella sijainnilla on ISW:n mukaan vuoden 2025 jälkeen merkittävä rooli Venäjän sotilaallisessa asemassa. Sen kautta Venäjä asevoimien uhka Natoa vastaan kasvaa erityisesti pitkällä aikavälillä. Se lisää Venäjän kykyä uhata Suwalkin käytävää ja eristää Baltian maat. Se lisää Naton peloteresurssien tarvetta ja Ukrainan tarvetta pitää joukkoja jatkuvasti Valko-Venäjän rajalla.
Putin on onnistuneesti vakiinnuttanut Venäjän geopoliittiseen ajatteluun väärän käsityksen, että Valko-Venäjä – kuten Ukrainakin – ovat vain väliaikaisesti menetettyjä osia Venäjästä ja jotka Venäjän valtion täytyy yhdistää. Ilman epäilystäkään Putinin seuraaja tukee ideologisesti Valko-Venäjän ”uudelleen yhdistämistä” Venäjään ja jatkaa tätä politiikkaa, kunnes se toteutuu, raportti ennustaa.
