Helsingin entisen ylipormestarin ja kokoomuksen veteraanipoliitikon Raimo Ilaskiven mukaan Suomen valtiontalouden tasapainottaminen ei onnistu vain yksittäisten menoleikkausten listaamisella.
– Yhden mielestä vain tämä voidaan karsia, toinen tykkää tuon erän nollaamisesta. Ei tästä sitten mitään tule, toivottumuus leviää niin opposition kuin hallituspuolueittenkin piirissä. Karsintatarve on suuri, kaikki sen myöntävät, ja taitavat myöntää senkin, että tavoitetta on tosi vaikea saavuttaa, Raimo Ilaskivi kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
Hän kehottaa ottamaan käyttöön monien taloustieteilijöiden kannattaman menetelmän nollapohjabudjetoinnista. Se tarkoittaa talousarvion koostamista siten, että työ aloitetaan puhtaalta sivulta, jossa ei ole mukana yhtäkään aiempaa budjettinumeroa.
– Joka ainut budjettierä joudutaan tällöin alusta alkaen harkitsemaan ilman vanhan rasitteita. Se on ainoa keino saada aikaan kokonaisvaltaisen pohdinnan antama tulos – ei siten, että näinhän se aina on ollut, pannaan sopiva prosentti jokaikiselle kohdalle lisää, Ilaskivi sanoo.
Entinen ylipormestari kehottaa unohtamaan puheet siitä, että asia jätettäisiin vasta seuraavien hallitusten harteille. Hänen mukaansa tehtävä on jo nykyisen eduskunnan vastuulla.
– Mitäpä jos siis pääministeri Sanna Marin (sd.) ottaisi ohjat käsiinsä. Entä jos hän nimeäisi tehtävää suorittamaan yli puoluerajojen koostuvista parlamentaarikoista työryhmän, joka saisi täysin vapaat kädet rakentaa ehdotuksen seuraavaksi budjetiksi.
– Siinä velkaantuminen pysähdytettäisiin ja menot priorisoitaisiin ryhmän kokonaisnäkemysten mukaan – nimenomaan puhtaalta pöydältä lähtien. Jokainen joutuisi tinkimään mutta jokainen myös saisi sellaista, mikä nyt alusta alkaen harkitaan tarpeelliseksi, Raimo Ilaskivi jatkaa.
Hänen mukaansa kansalaiset näkisivät nollapohjabudjetoinnin kautta, kuinka paljon budjettiin on kertynyt niin sanottujen lehmänkauppojen avulla sellaista, joka ei enää siedä päivänvaloa.
– Ja tuloksena saattaisi olla ehdotus, jollaista yksikään tuleva hallituspohja ei yksinään saisi aikaan, Raimo Ilaskivi sanoo.