Edes terveydenhuollon ammattilaiset eivät aina huomaa aivovamman oireita, varoittaa neurologian erikoislääkäri, emeritusprofessori Olli Tenovuo.
Aivovammautunut henkilö ei välttämättä itse tunnista oireitaan tai osaa kertoa niistä. Tenovuo painottaakin, että ulospäin aivovamman saaneen toimintakyky voi vaikuttaa normaalilta, vaikka hän todellisuudessa kärsisi laajoista toimintakykyyn vaikuttavista oireista.
– Jos keskustelee ennestään tuntemattoman aivovammautuneen ihmisen kanssa, ei välttämättä huomaa mitään poikkeavaa, Tenovuo huomauttaa.
– Sen sijaan läheiset voivat havaita, että ihminen on muuttunut.
Yleisimpiä aivovamman oireita ovat poikkeava väsyvyys ja heikentynyt kognitiivisen rasituksen sietokyky.
Tenovuo sanoo, että ihmisen toimintakyky voi olla aluksi hyvä. Kognitiivisen rasituksen alla se kuitenkin heikkenee nopeasti. Voimavarojen ehtyessä oireet alkavat näkyä myös muistin, keskittymisen ja käyttäytymisen ongelmina. Esimerkiksi ärtyneisyys voi lisääntyä.
Ongelmia lisää se, että aivovamman saanut ei aina pysty välittämään terveydenhuollon ammattilaiselle oikeaa kuvaa voinnistaan. Hän ei välttämättä tunnista oireitaan ja saataa väittää kaiken olevan kunnossa.
Tämän vuoksi aivovammapotilaan hoidossa olisi Tenovuon mukaan syytä hyödyntää yhtä asiaa.
– Läheisen aikuisen pitäisi olla mukana lääkärin vastaanotolla jo päivystyspoliklinikalta lähtien, hän tiivistää.
Lisäksi aivovamman oireet saataisiin Tenovuon mukaan helpommin näkyviin, jos potilas tulisi vastaanotolle vasta kognitiivisen ponnistelun jälkeen.
Lopuksi Tenovuo muistuttaa, että aivovammat koskettavat edelleen kaikenikäisiä ihmisiä.
Noin kaksi kolmasosaa aivovammoista sattuu miehille, ja väestön vanhetessa ikäihmisten osuus aivovammapotilaista kasvaa. Nuorten vähentynyt alkoholinkäyttö on osaltaan vähentänyt aivovammoja, mutta toisaalta sähköpotkulautatapaturmat ovat lisänneet niitä.