Autonominen ajaminen jakaa suomalaisten mielipiteet. Tuoreessa kuluttajakyselyssä tiedusteltiin, kuinka halukkaita vastaajat ovat tietyissä tilanteissa ajamaan niin, ettei käsiä pidetä ratissa.
Vastaukset osoittavat, että sukupolvien välinen ero on jyrkkä ja tulotasolla on myös merkitystä siihen, kuinka myönteisesti autonomiseen ajotapaan asennoituu.
Kaikista vastaajista peräti 53 prosenttia suhtautuu haluttomasti auton autonomiseen ajoon. Vain hieman reilu neljännes (28 %) olisi valmis tietyissä tilanteissa ajamaan autoa ilman käsiä. Erittäin halukkaaksi itsensä ilmoitti yli 6 prosenttia vastaajista. Lähes viidennes (19 %) ei osannut ottaa kantaa asiaan.
Työsuhdeautoissa on perinteisesti otettu ennakkoluulottomasti käyttöön uusinta autoteknologiaa. Kun ilman käsiä ajaminen on siirtymässä otsikoista uusimpien automallien varustelistoille, selvitti autoleasingyritys Drivalia kyselytutkimuksen avulla, kuinka valmiita autoilijat ovat muutokseen.
– Selvin ja ehkä odotettukin ero löytyi ikäryhmistä. Nuorista eli 18–24-vuotiaista peräti 47 prosenttia suhtautuu ilman käsiä ajamiseen myönteisesti. Sen sijaan yli 65-vuotiaista lähes puolet (49 %) kieltäytyisi siitä täysin. Nuoremmat ikäluokat luottavat selvästi enemmän teknologiaan, ja se on heille myös tutumpaa, Drivalian Head of SME & Private Tuomas Herranen toteaa tiedotteessa.
Myös tulotasolla on kyselyn mukaan selvä yhteys suhtautumiseen. Niistä vastaajista, joiden kotitalouden tulot ylittivät 100 000 euroa vuodessa, 46 prosenttia on halukkaita kokeilemaan kädetöntä ajoa.
Tässä ryhmässä myös noin 39 prosenttia olisi valmis maksamaan ominaisuudesta lisävarustehinnan, kun taas valtaosa kaikista vastaajista (81 %) haluaisi sen kuuluvan vakiovarusteisiin tai ei ottaisi sitä missään tapauksessa.
– Näissä eroissa saattaa näkyä se, että suurituloiset ajavat keskimäärin uudemmilla ja kalliimmilla autoilla, joissa on jo nyt mukana enemmän kuljettajaa avustavaa teknologiaa. Uusi teknologia saatetaan myös mieltää täyssähköautoihin liittyväksi, vaikka ominaisuuden saa myös polttomoottoriautoon, Herranen miettii.
Vastausten mukaan eniten kuljettajia huolestuttavat teknologian toimintavarmuus ja järjestelmävirheet (73 %). Yli puolet vastaajista (52 %) mietti myös ominaisuuden soveltuvuutta sääolosuhteisiimme, kuten lumeen ja sateeseen. Moni (36 %) nosti esiin myös huolen siitä, kuinka nopeasti itse pystyy reagoimaan yllättävässä vaaratilanteessa.
– Uuden teknologian herättämä huoli ja epävarmuus ei yllättänyt. Vastausten linja sopii hyvin suomalaiseen autoilukulttuuriin ja omiin ajotaitoihin luottamiseen algoritmien sijaan, Herranen toteaa.
Myös tietoturva herätti epäilyksiä, sillä yli viidennes (22 %) kertoi olevansa huolissaan autonomisen ajamisen tietoturvasta ja mahdollisesta hakkeroinnista.
Kyselyn vastauksista selviää, että mieluiten ilman käsiä ajamista hyödynnettäisiin pitkillä moottoritiematkoilla (33 %). Ruuhkissa (8 %) tai päivittäisillä työmatkoilla (6 %) sitä käyttäisi hyvin harva. 37 prosenttia vastaajista ei käyttäisi ominaisuutta missään tilanteessa. Noin 15 prosenttia ei osannut tässä vaiheessa sanoa, mihin tilanteisiin ajotapa voisi sopia.
Myönteisintä ja halukkainta suhtautuminen ilman käsiä ajamiseen oli kyselyn mukaan pääkaupunkiseudulla (32 %). Pohjois-Suomessa halukkuus on matalinta (22 %), ja siellä myös epätietoisuus oli suurinta, sillä neljäsosa ei osannut sanoa kantaansa. Sukupuolten välillä miehet (35 % halukkaita) suhtautuvat teknologiaan avoimemmin kuin naiset (21 % halukkaita).
Tutkimuksen toteutti Syno International verkkokyselynä lokakuussa. Tutkimukseen vastasi 1 000 suomalaista (18–80-vuotiaat), ja otos on valtakunnallisesti edustava iän, sukupuolen ja asuinseudun mukaan.