Kansan vapautusarmeijan sotilassoittokunta esiintyi Mini Tattoo -tapahtumassa Helsingin Senaatintorilla elokuussa 2016., LEHTIKUVA / IRENE STACHON

Ajatushautomo väittää, että Kiina ei ole valmis sotaan

Sotilaallisen kyvykkyyden laajentamisen motiivina arvioidaan olevan vallan säilyttäminen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kiina ei ole valmis sotaan, väittää yhdysvaltalaisen ajatushautomon raportti. Asiasta uutisoi muun muassa CNN.

RAND Corporation -ajatushautomon mukaan Kiinaa hallitsevan kommunistisen puolueen sotilaallisen kyvykkyyden laajentamisen päätarkoituksena on säilyttää ote vallasta, ei taistella ulkomaista vihollista vastaan.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Kiina on jatkanut nykyisen johtajansa Xi Jinpingin johdolla sotilaallista kasvua, jonka seurauksena maan asevoimat, Kansan vapautusarmeija, kilpailee tasavertaisesti tai analyytikoiden mukaan paikoin jopa ylittää Yhdysvaltain armeijan kyvykkyydet.

Yhdysvaltain puolustusasiantuntijoiden mallinnukset ovat osoittaneet, että maailman vahvimpana armeijana pidetyllä maalla olisi vaikeuksia kohdata vapautusarmeija taistelussa, joka käytäisiin lähellä Kiinan rannikkoa, esimerkiksi Taiwanissa, jota Kiina on vaatinut.

Washingtonissa toimivan ajatushautomon raportissa todetaan, että sotilaallisesta kasvusta huolimatta poliittiset näkökohdat, esimerkiksi kommunistisen puolueen halu hallita sekä sotilaita että kiinalaista yhteiskuntaa, voivat haitata Kansan vapautusarmeijaa taistelussa vaikkapa Yhdysvaltoja vastaan.

– Vapautusarmeija keskittyy edelleen pohjimmiltaan Kiinan kommunistisen puolueen hallinnon säilyttämiseen sotaan valmistautumisen sijaan, kirjoitti pitkäaikainen Kiinan asiantuntija Timothy Heath RAND-ajatushautomon raportissa.

– Kiinan sotilaallisen modernisoinnin saavutukset on suunniteltu ennen kaikkea vahvistamaan Kiinan kommunistisen puolueen vallan houkuttelevuutta ja uskottavuutta, mikä tekee sodasta epätodennäköisen, Heath lisäsi.

Yksi esimerkki Heathin mainitsemista poliittisista syistä on, että vapautusarmeija käyttää jopa 40 prosenttia koulutusajasta poliittisiin aiheisiin.

– Ajankäyttö herättää kysymyksiä siitä, kuinka hyvin armeija voisi olla valmistautunut nykyaikaiseen sotaan, Heath sanoi.

Hän huomautti myös, että armeijan yksiköitä eivät johda vain komentavat upseerit, vaan myös poliittiset komissaarit, jotka keskittyvät puolueuskollisuuteen taistelutehokkuuden sijaan.

– Jaettu komentojärjestelmä … vähentää komentajien kykyä reagoida joustavasti ja nopeasti esiin nouseviin tilanteisiin, hän kirjoitti.

Perinteistä sotaa Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä pidetään ”kaukaisena mahdollisuutena”.

Xi on toisaalta tehnyt selväksi tärkeimmän sotilaallisen tavoitteensa: Taiwanin saattamisen Kiinan hallintaan tarvittaessa väkisin. Armeijan kasvu viittaa, että Kiina on valmis siihen, asiantuntijat lisäsivät.

Ajatushautomon raportti on kerännyt myös kritiikkiä asiantuntijoilta.

– On olemassa paljon helpompia, halvempia ja pienemmän riskin tapoja maksimoida puolueen turvallisuus kuin Xin sodankäyntikyvyn tavoittelu, sanoi US Naval War Collegen professori Andrew Erickson CNN:lle.

– Sota ei ole suunnitelma A, mutta se on suunnitelma B, jos tilanne sitä vaatii ja armeijan sekä Kiinan materiaalikapasiteetti siihen on vahva ja vahvistuu edelleen, kirjoitti entinen Yhdysvaltain Itä-Aasian tiedustelu-upseeri John Culver viestipalvelu X:ssä.

Kiina on saavuttanut nopeaa ja kiistatonta sotilaallista edistystä sen jälkeen, kun Xi esitteli laajat uudistukset kymmenen vuotta sitten.

Esimerkiksi Kiinan viime vuosien intensiivinen laivaston rakennusohjelma on tuottanut maailman suurimmat laivaston taistelujoukot, jotka voivat toimia kaukana Kiinan rannikolta.

Heath kyseenalaisti, olisiko Kiinan uusi arsenaali tehokas sodassa.

– Historia on osoittanut toistuvasti, että armeijat eivät joskus pysty tehokkaasti käyttämään kehittynyttä aseistustaan ​​taistelussa, raportissa todetaan viitaten esimerkiksi Ukrainan sotaan, jossa paremmin aseistettu armeija ei ole onnistunut voittamaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS