Perustili-raportin ovat kirjoittaneet professori Paul Lillrank, tiedetoimittaja Marko Hamilo sekä Liberan tutkimusjohtaja Elina Lepomäki. Kirjoittajien mukaan toimeliaisuuteen, työllistämiseen ja säästämiseen kannustavalla henkilökohtaisella perustilillä voitaisiin korvata koko nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä.
Itse perustiliosuuden kirjoittaneen Lepomäen mukaan tili mahdollistaisi työikäisen ja -kykyisen Suomen sosiaaliturvan piirissä olevan henkilön perustoimeentulon kaikissa elämäntilanteissa, joustavan työn vastaanottamisen ja mutkattoman työn teettämisen.
Se myös tarjoaisi turvaverkon tilanteissa, joissa henkilö olisi alityöllistetty tai työtön. Perustilillä voisi korvata myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Mallissa tarveharkinta jätettäisiin mahdollisimman pitkälti yksilölle itselleen.
Tililtä nostettava perustuki vastaisi kooltaan nykyisiä minimietuuksia. Se korvaisi perusmuodossaan opintorahan, työttömän peruspäivärahan ja työmarkkinatuen.
Se voisi korvata myös muita syyperusteisia etuuksia, kuten vanhemmuuteen ja kodinhoitoon liittyviä tukia.
Perustililtä nostettava tulo olisi ensisijaisesti rinnastettava pitkäaikaistyöttömien nykyisin käytössä olevaan työmarkkinatukeen eikä toimeentulotukeen. Tulevaisuudessa tili korvaisi myös toimeentulotuen ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan osin tai kokonaan.
Verovapaata työllistämistä
Perustilin takaama verovapaa työllistämisen mahdollisuus vastaisi kotitalousvähennystä ja korvaisi laajuudessaan lasten kotihoitoon myönnettävän yksityisen hoidon tuen sekä muut kotitalouksille myönnettävät työllistämistuet.
Perustuen hakemiseen ei tarvitsisi käyttää kohtuutonta aikaa ja pienenkin silpputyön vastaanottaminen olisi kannattavaa, eikä tililtä nostettavaa tukea menettäisi, vaikka samalla hankkisi tuloja myös muualta.
Perustili myös vähentäisi pienimuotoisen yrittämisen byrokratiaa. Sen avulla yksinyrittäjät voisivat työllistää itsensä eri työnantajille eli asiakkaille ilman yrityksen edellyttämää laajaa hallinto-, kirjanpito- ja verovelvollisuutta.
Tämä olisi mahdollista 50 000 euron liikevaihtorajaan saakka, joka olisi perustilille siirrettävän vuositulon yläraja.
Täysi-ikäisen ja työkykyisten tili
Perustili otettaisiin käyttöön 18 vuoden iässä ja sen laskennallinen alkupääoma olisi 20 000 euroa. Se riittäisi esimerkiksi 400 euron suuruiseen kuukausittain nostettavaan opintorahaan neljäksi vuodeksi ilman että tilille tehtäisiin lisäsuorituksia.
Perustiliä rahoitettaisiin ohjaamalla sille 10 prosenttia jokaisen palkansaajan bruttomääräisistä ansiotuloista ennen lakisääteisiä työnantajamaksuja, mutta kuitenkin korkeintaan vuosittaisen ylärajan verran (50 000 euroa).
Menettely noudattaisi nykyisen työmarkkinatuen rahoitusta, sillä erolla, että valtio maksaisi nostot ilman aikarajaa.
Perustilille kertynyttä alijäämää katettaisiin henkilön omilla työ- tai elinkeinotuloilla ja lakisääteisillä maksuilla.
Jos alkupääoma tulisi syödyksi, pystyisi tililtä edelleen nostamaan perustulon kaltaisesti vastikkeetonta sosiaaliturvaa kuukausittaisen nostorajan puitteissa.
Jos tilin saldo olisi negatiivinen eli henkilö olisi velkaantunut, kaikista mahdollisista työtuloista siirretäisiin automaattisesti tietty summa takaisin perustilille.
Vapaita varoja saisi käyttää vapaasti
Tilin saldolle tai pääomalle ei ole ylärajaa. Tilin pääomaa voi kerryttää maksattamalla tilille ansiotyöstä kertyvää työtuloa tai yrittäjän ansaitsemaa tuloa vuosittaisen siirtoylärajan (50 000 euroa) puitteissa.
Tilin pääoma pienenisi tililtä suoritettavien siirtojen suhteessa. Siirrot voisi tehdä omaan käyttöön tai perustililtä toiselle.
Tilin vapaat varat olisivat sen pääoman nykyarvo miinus kiinteä alkupääoma (20 000 euroa). Vapaita varoja saisi käyttää, miten haluaa. Jos henkilö on siirtänyt tilille esimerkiksi 5 000 euroa eikä ole koskaan nostanut tililtä mitään, vapaiden varojen määrä olisi 5 000 euroa.
Vapaista varoista voisi ostaa palveluita siirtämällä niitä toiselle perustilille. Jos tilillä ei olisi vapaita varoja, sieltä ei voisi siirtää rahaa toiselle perustilille.
Tilille siirrettävästä summasta ohjattaisiin automaattisesti lakisääteisiä työnantajamaksuja vastaava osa vakuutuksiin (työeläke).
Pääperiaate on, että perustilin haltija voisi tehdä itse tililleen säästämillään rahoilla mahdollisimman vapaasti mitä haluaa.
Perustilin käyttöön puututtaisiin vasta siinä vaiheessa, kun tilin saldo alkaisi pudota lähemmäs nollaa. Jos tilin pääoma olisi alkupääoman (20 000 euroa) suuruinen tai sitä pienempi, nostoille olisi kuukausittainen yläraja (esimerkiksi 400 euroa).
Tililtä nostettaessa varoista maksetaan aina tulovero henkilökohtaisen verotuksen mukaisesti.
Korvaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan
Raportin mukaan perustilimalli on luotu korvaamaan pitkällä aikavälillä kokonaan nykyinen ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä. Silloin perustilimallin ulkopuolelle tehtäviä työttömyysvakuutuksia ei tarvittaisi, vaan perustiliä voitaisiin käyttää menetetyn ansiotason korvaajana työttömyyden iskiessä.
Perustili tarjoaisi nykyisen työmarkkinatuen kaltaisesti pienen perusturvan myös silloin, kun vapaaehtoisia säästöjä ei olisi tehty. Silloin kun tilille on kerätty vapaita varoja, tiliä voisi käyttää myös työttömyydestä johtuvan tulonmenetyksen korvaajana.
Lepomäen mielestä perustilin kannustinvaikutus olisi parempi kuin nykyisen ansiosidonnaisen turvan, koska itselle korvamerkittyjen varojen vuoksi henkilöllä olisi heti työttömäksi jäätyään kannustin etsiytyä uudelleen töihin.
Perustilin pääoma vapautuisi vapaaseen käyttöön henkilön täyttäessä 65 vuotta. Jos tilin saldo olisi negatiivinen, velka nollaantuisi. Vapautuksen jälkeen tilin nostoraja poistuisi.
Perustilin pääoma periytyisi kokonaan myös silloin, jos tilin haltija menehtyisi ennen kuin tili olisi vapautunut (ennen 65 ikävuotta). Negatiivinen pääoma ei periytyisi.
