Valtiovarainministeriön (VM) laskelmiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia, epäillään torstaina julkaistussa Kalevi Sorsa -säätiön raportissa. Raportin ovat laatineet ekonomistit Otto Kyyrönen ja Ralf Sund.
Raportissa Kyyrönen huomauttaa, että VM:n laatimat työllisyysvaikutusarviot ovat saaneet suomalaisessa politiikassa keskeisen roolin, sillä hallitukset ovat nojanneet päätöksiään niihin. Kyyrönen viittaa myös VM:n viimeisimpiin arvioihin, joiden mukaan Petteri Orpon (kok.) hallituksen työllisyystoimet tulevat kasvattamaan työllisyyttä noin 74 000 ihmisellä.
– Valtiovarainministeriön laskelmien taustaoletuksissa riittää ongelmia, kuten viittauksia vanhentuneisiin tutkimusaineistoihin. Laskelmien keskeiset oletukset on poimittu vain kolmesta tutkimuksesta, jotka koskevat toisenlaisia ja eri oloissa tehtyjä uudistuksia kuin hallituksen toimet. On ikävää, että talouspoliittisessa keskustelussa on ripustauduttu näin epävarmoihin ennusteisiin, Kyyrönen sanoo tiedotteessa.
Kyyrönen toteaa, että VM on useissa laskelmissaan nojannut tutkimukseen vuonna 2003 voimaantulleesta uudistuksesta, joka tarkasteli yli 20 vuoden työhistorian omaavien työttömien ansiopäivärahan korotusta 15 prosentilla.
Puutteellista arviointia voi raportin mukaan perustella sillä, ettei luotettavampia tutkimusaineistoja niiden pohjaksi ole yksinkertaisesti olemassa. Työmarkkinaekonomisti Ralf Sund on laatinut raporttia varten vaihtoehtoisen laskelman, jonka tarkoituksena on tuoda esiin VM:n laskelmiin liittyviä epävarmuuksia.
– Valtiovarainministeriön arviot ovat ylioptimistisia muun muassa siksi, että ne perustuvat vanhoihin aineistoihin aikana, jolloin työllistäminen oli helpompaa. Kun myös hallituksen päättämien säästöjen vaikutukset huomioidaan arviossa, sen toimien työllisyysvaikutukset laskevat 13 000:een, siis murto-osaan valtiovarainministeriön laskelmien 74 100:sta, Sund toteaa.
Sund arvioi hallituksen säästöpäätösten lyhyen aikavälin vaikutuksia työllisyyteen niin kutsutun finanssipolitiikan kertoimen avulla. Finanssipolitiikan kerroin kertoo, kuinka paljon bruttokansantuote laskee sopeutuksen seurauksena.
– Vaikkei säästöpäätösten vaikutuksia edes huomioisi, valtiovarainministeriön laskelmien oikaisu pienentää arviota lisätyöllisistä 40 000:lla. Tutkimusten pohjalta voi siis päätyä hyvin erilaisiin lukuihin. Se kertoo laskelmien epävarmuudesta, joka pitäisi ottaa päätöksenteossa paremmin huomioon. Vain yhteen lukuun ei pidä nojata, Sund kehottaa.
Julkaisu on toteutettu Palkansaajasäätiön rahoituksella. Se on osa Kalevi Sorsa -säätiön Tasapainon talouspolitiikka -hanketta, johon on saatu avustusta myös Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä, Riihi säätiöltä ja Turun työväensäätiöltä. Raportin kirjoittajista Otto Kyyrönen on Suomen sosiaali ja terveys ry:n (SOSTE) pääekonomisti. Ralf Sund on puolestaan tehnyt pitkän työuran muun muassa työmarkkinajärjestöjen ekonomistina.
