Israelin ja Hamasin väliseen konfliktiin sisältyy monien asiantuntijoiden mukaan todellinen riski laajemmasta alueellisesta sodasta, joka voisi vetää mukaansa Iranin ja esimerkiksi myös Saudi-Arabian.
Iran rahoittaa avokätisesti Israelia vastaan taistelevia tahoja, kuten huthikapinallisia Jemenissä ja Hizbollahia Libanonissa. Israelin puolustusvoimat kertoi hiljattain löytäneensä näyttöä siitä, että Gazaa hallitseva äärijärjestö Hamas olisi valmistanut risteilyohjuksia Iranin tuella. On epäselvää, ehdittiinkö yhtään ohjusta saada käyttövalmiiksi.
Iranin tukemat joukot ovat lisänneet hyökkäyksiään myös Yhdysvaltain joukkoja vastaan Lähi-idän alueella. Maan hallitus on samalla vauhdittamassa ydinohjelmaansa, jonka uskotaan tähtäävän ydinaseiden kehittämiseen.
Iranin strateginen tilanne on aiempaa vahvempi, koska Ukrainan sodan myötä sen suhteet Venäjään ja Kiinaan ovat lähentyneet. Chatham House -ajatuspajan tutkija Sanam Vakil arvioi Iranin hallituksen asemoineen itsensä taitavasti.
– Iran on aktiivinen kaikilla rajoilla, suojattu sisäisiltä muutospaineilta ja rikastaa uraania hyvin huolestuttavalla vauhdilla, Vakil sanoo New York Times -lehdelle.
Yhdysvaltain tiedustelupalveluiden käsitys on, ettei Iran ollut Hamasin 7. lokakuuta suorittaman yllätyshyökkäyksen takana. Hamas ei luultavasti ilmoittanut asiasta etukäteen vuotojen pelossa.
Sodan alun jälkeen Iranin tukemat miliisitaistelijat siirtyivät kuitenkin pian hyökkäykseen. Ilmeisesti Iranin hallitus halusi rajoittaa konfliktin leviämistä omien sisäisten ongelmiensa vuoksi.
Sodan laajeneminen mahdollisesti ehkäistiin lokakuussa, kun Yhdysvallat painosti Israelia pidättäytymään ennaltaehkäisevistä ilmaiskuista Hizbollahia vastaan. Myöhemmin selvisi, ettei Libanonissa toimiva järjestö aikonut aloittaa laajamittaista hyökkäystä Israeliin Hamasin tukemiseksi, vaikka rajalla on ollut hajanaisia yhteenottoja.
Iranin ei välttämättä kannata laajentaa sotaa nykyisestä. Mitä tahansa voi silti tapahtua, koska miliisijärjestöt eivät ole Iranin hallituksen suorassa kontrollissa.
– Mielestäni Iranilla on hyvin vähän syytä eskaloida tilannetta. He ovat saavuttaneet suurimman osan tavoitteistaan jo ilman sitä, Brookings Institution -tutkimuslaitoksen ohjelmajohtaja Suzanne Maloney toteaa.
