Aktian pääekonomistin Lasse Corinin mukaan Suomen talouden näkymät ovat kaksijakoiset.
– Vaikka elpymisen merkkejä on ilmassa ja kuluttajien luottamus kohenee, kansainvälisen talouden epävarmuustekijät, Donald Trumpin tullipolitiikka mukaan lukien, varjostavat näkymiä. Maamme vaihtotase on kääntynyt pitkästä aikaa muiden Pohjoismaiden tavoin ylijäämäiseksi, mikä on tärkeä myönteinen muutos.
Corin ennustaa Suomen tämän vuoden talouskasvuksi 1,6 prosenttia. Vuonna 2026 kasvu yltää 1,5 prosenttiin.
Suomen talouden suhdanne paranee edelleen. Luottamusmittausten tulokset vahvistuvat, pahin konkurssiaalto on jo takana, pankkien luotonanto piristyy ja rakentamisen aiheuttama negatiivinen kasvuvaikutus vaimenee.
Kuluttajien tilannetta helpottavat inflaation hidastuminen, asuntomarkkinoiden piristyminen ja ostovoiman paraneminen. Suurimmat kysymysmerkit liittyvät Corinin mukaan kansainväliseen talouteen ja Trumpin tullipolitiikan konkretisoitumiseen.
Palveluviennin kasvu kompensoi tavaraviennin haasteita
Viennin odotetaan kasvavan 3,7 prosenttia tänä vuonna ja 2,2 prosenttia vuonna 2026. Tuonnin kasvuluvut ovat vastaavasti 3,8 ja 2,7 prosenttia.
Tavaravienti oli viime vuoden kolmannella neljänneksellä hentoisessa 0,8 prosentin vuosikasvussa. Heikkoa tavaraviennin kasvua on kompensoinut palveluviennin merkittävästi kiihtynyt kasvu. Vuoden kolmannella neljänneksellä palveluvienti kasvoi 14,5 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, ja viennistä noin 31 prosenttia on tällä hetkellä palveluita.
Huomionarvoista on myös, että pk-yritysten vienti ei ole talouden epävarmuudesta huolimatta laskenut.
– Tulevaisuuden kannalta on hyvä, että myös pienet yritykset menestyvät vientimarkkinoilla, koska se laajentaa Suomen vientikenttää ja luo pohjaa uusille suuri vientiyrityksille, Corin toteaa.
Nähtäväksi jää, kuinka suuriksi Trumpin lupailemat tullit lopulta muodostuvat. Yhdysvallat on tällä hetkellä Suomen suurin vientimarkkina, joten tullit vaikuttavat vääjäämättä myös meidän talouteemme.
– Trump on loppupeleissä innokas ”diilien” tekijä, joten neuvotteluvaraa on aina, kunhan pöytään tuodaan toimivia vastaehdotuksia. Tilaa neuvotteluille siis on, ja odotan itse, että pahimmat tulliskenaariot eivät toteudu, Corin ennustaa.
Vaihtotaseen vire positiivinen
Suomi on ollut pitkään ainoa Pohjoismaa, jonka vaihtotase on ollut negatiivinen. Vaihtotase kertoo karua kieltä kilpailukyvystä. Suomessa on globaalisti kilpailukykyisiä yrityksiä, mutta niitä ei ole tarpeeksi, ja ne ovat liian pieniä.
Usean vuoden heikko vaihtotasekehitys näyttää kuitenkin nyt selvästi valoisammalta. Suomen vaihtotase on ollut ylijäämäinen absoluuttisesti viime kuukausina, kun tasetta tarkastelee 12 kuukauden liukuvana summana. Euroissa ylijäämä on ollut noin 1,1 miljardia euroa.
Talouden kokoon suhteutettuna ylijäämä ei edelleenkään yllä muiden Pohjoismaiden tasolle, mutta suunta on Corinin mukaan oikea.
– Kaikkien heikkojen talouslukujen keskellä vaihtotase on selvä poikkeus. Tilanne näyttää pitkästä aikaa paremmalta.
Työttömyyden uhka heikentää luottamusta
Kuluttajaluottamusmittauksessa kuluttajien tilanne on verrattavissa finanssikriisin jälkeiseen nollakasvun aikaan. Varovaisuus näkyy luottamustilastoissa ja kulutuksessa.
Kotitalouksien säästämisaste oli viime vuoden kolmannella vuosineljänneksellä 4,4 prosenttia. Säästämisaste on edellisen kerran ollut näin korkea koronan sekä finanssikriisin ja eurokriisin aikoihin.
Merkittävin kotitalouksien taloutta heikentävä tekijä on Aktian mukaan työmarkkinoiden kehitys. Työttömyysasteen trendi on ollut nousujohteinen jo pari vuotta, eikä kuluttajaluottamusmittauksissa koettu työttömyyden uhka ole hellittänyt.
Heikosta työmarkkinakehityksestä huolimatta useat indikaattorit, kuten ostovoiman kasvu, asuntomarkkinoiden piristyminen ja inflaation hidastuminen kertovat kotitalouksien paranevista näkymistä. Myös yritysten työllistämisodotukset ovat pääsääntöisesti vahvistuneet vuoden 2024 aikana.
– Indikaattorit eivät vielä ole selvästi plussalla, jolloin myös työttömyystilanne lähtisi paranemaan. Konkurssien määrä ei kuitenkaan ole enää kasvanut. Odotammekin vuonna 2025 käännettä työmarkkinoilla, Corin sanoo.
