Kelan käsittelyyn tuli viime vuonna 1 277 sosiaalitukien väärinkäytösepäilyä. Luku on kuitenkin lähes puolittunut viidessä vuodessa. Asiasta kertoo Aamulehti.
Eniten väärinkäytösepäilyjä nousee esiin toimeentulotuessa, työttömyysturvassa ja asumisturvassa. Keskimääräinen väärin perustein hankittu tuki on noin 5 000 – 6 000 euroa.
Valtiolle väärinkäytöksistä kertyi viime vuonna yli seitsemän miljoonan euron ylimääräinen lasku. Tällaisten väärinkäytöksellä hankittujen tukien osuus oli noin puoli prosenttia kaikista maksetuista tuista.
Luku on kuitenkin matalampi kuin vuonna 2019, jolloin väärinkäytösten osuus kaikista maksetuista tuista oli 0,84 prosenttia, ja valtiolle maksettavaa tuli lähes 12 miljoonaa euroa. Kelan hankinta- ja lakiyksikön päällikön Suvi Onnisen mukaan syykin on selvä.
– Vuonna 2019 käyttöön otettu [tulorekisteri] on vähentänyt havaintoja mahdollisista väärinkäytöksistä, koska tieto asiakkaiden tuloista saadaan Kelassa käyttöön reaaliaikaisesti, Onninen kertoo.
Onnisen mukaan ilmoittamatta jätetyt tai väärin ilmoitetut tulot olivat aiemmin suurin väärinkäytösepäilyjen syy, mutta tulorekisterin käyttöönotto on leikannut epäilyjen määrää roimasti.
Useimmiten Kela havaitsee väärinkäytösepäilyt itse esimerkiksi etuuskäsittelyn yhteydessä. Käsittelijä voi havaita asiakkaan ilmoittamien tietojen olevan ristiriidassa Kelan tietojen kanssa tai epäillä toimitettujen dokumenttien aitoutta.
– Epäily voi syntyä myös, kun Kela selvittää, mitkä syyt ovat johtaneet liikamaksuun, ja havaitaan, että liikamaksu on aiheutunut asiakkaan omasta toiminnasta, Onninen toteaa.
Välillä vihjeitä väärinkäytöksistä saadaan myös ilmiannoista ja muilta viranomaisilta. Nykyään hyödynnetään myös tekoälyä.
Kela kertoo tekevänsä kaikista väärinkäytöksistä ilmoituksen poliisille. Pahimmillaan tämä voi johtaa tuomioon petoksesta tai väärennöksestä.
