Ostit viime viikolla kaupasta erilaisia ruoka-aineita tarkoituksenasi kokata niistä jotain. Kiireiden vuoksi kokkaaminen jäi sikseen. Nyt havahdut siihen, että jääkaappiin unohdetuista tuotteista onkin mennyt päiväys umpeen tai ne vaikuttavat muuten pilaantuneilta. Hyvin ei käynyt leipäpaketillekaan, jonka sisältö ehti mennä homeeseen.
Edellä mainitut ovat tyypillisiä esimerkkejä kotitalouksissa syntyvästä ruokahävikistä. Vaikka tarkoitus oli jotain muuta, kaupasta ostetut tuotteet päätyivätkin käyttämättöminä roskiin.
Marttaliiton kotitalousasiantuntijan Niina Silanderin mukaan ruokahävikin syntyyn on monia syitä. Yleensä ne liittyvät arjen rutiineihin, ruoanlaittotaitoihin, unohduksiin sekä kiireeseen. Käytännössä ruokahävikkiä voi pyrkiä vähentämään lisäämällä suunnitelmallisuutta.
– Eli suunnittelemalla ostokset etukäteen ja pyrkimällä hyödyntämään kaikki hankkimansa [ruoka-aineet] ruoanlaitossa kokonaisuudessaan ennen seuraavaa kauppareissua, Silander neuvoo Verkkouutisille.
Tämä olisi tärkeää etenkin tuoretarvikkeiden, kuten avattujen maitotuotteiden ja pilkottujen vihannesten kohdalla, jotka pilaantuvat nopeasti. Myös siihen kannattaa kiinnittää huomiota, että erilaiset tähteet tulisivat hyödynnetyiksi.
– Luovuus on myös tärkeää ruoanlaitossa. Kannattaa kokeilla rohkeasti, mitä erilaisista tähteistä voisi tehdä. Tietysti voi myös sitoutua syömään samoja ruokia monta kertaa peräkkäin.
Joskus ruoanlaitossa luovuutta voi käyttää myös korvaamalla jokin raaka-aine toisella. Tämä on hyvä keino silloin, jos omasta kaapista löytyy sellaisia tuotteita, joille ei meinaa löytyä käyttöä. Silloin kannattaa pohtia, voisiko sitä käyttää osana jotain itselle mieluista ruokaa.
– Olisi aina hyvä, että ruoanlaitossa tulisi käytettyä sellaisia aineita, joita kotoa kaapista löytyy. Ostaisin myös harkiten sellaisia aineita, joista tiedän, ettei niitä tule juuri käytettyä. Jos jotain kuivatuotetta tarvitaan esimerkiksi vain pieni määrä johonkin ruoan ohjeeseen, miettisin tätä jo ennen hankintaa.
Siitä on olemassa tutkimustietoa, millaiset ruoka-aineet päätyvät useimmiten hävikkiin. Niitä ovat vihannekset, juurekset ja hedelmät.
– Kasvikunnan tuotteet muodostavat ruokavaliomme pohjan, joten on toisaalta ymmärrettävää, että hävikkiä syntyy herkemmin aineista, joita kulutamme paljon. Säilyvyyden arviointi voi olla vaikeaa, sillä osa hedelmistä ja vihanneksista voi säilyä pitkään, mutta osa pilaantua nopeastikin.
Säilyvyyden arviointia voi vaikeuttaa sekin, että monesti hedelmissä ja vihanneksissa ei ole merkattua päiväystä.
Toinen syy voi Silanderin mukaan olla se, että useissa kodeissa pidetään kasvisten ja juuresten kotivaraa, ilman, että ollaan sitouduttu käyttämään kaikki ostettu. Monia kasviksia myydään isoissa annospusseissa. Esimerkkinä hän mainitsee juurekset, joita myydään monesti usean kilon säkeissä.
– Suosittelen tarkastelemaan omaa ruokahävikkiä. Jos biojäteastiaan päätyy aina puolet vihannespussista, osta ensi kerralla porkkanat, sipulit ja perunat vain tarpeen mukaan irtolaarista. Jos taas biojätteisiin päätyy valmista ruokaa, harkitse muutaman annoksen pakastamista heti ruoanvalmistuksen jälkeen, Silander vinkkaa.
Hävikkiä välttääkseen Silander suositteleekin aina kurkistamaan jääkaapin vihanneslokeroon ja muihin kaappeihin ennen kauppareissua. Samalla kannattaa miettiä, mitä lokerossa olevista kasviksista voisi valmistaa.
– Se kannattaa miettiä jo ennen kuin lähtee kauppaan ostamaan uusia ruoka-aineita.
Ruokahävikkiä voi pyrkiä vähentämään myös huolehtimalla ruoka-aineiden oikeanlaisesta säilytyksestä. Tässä tärkeintä on säilyttää ruoat sopivassa lämpötilassa, jotta niiden pilaantuminen voidaan estää.
– Itse tehty ruoka olisi hyvä jäähdyttää kylmähauteessa ennen jääkaappiin laittamista. Kylmillä keleillä ruoan voi jäähdyttää esimerkiksi ulkona ennen jääkaappiin laittamista.
Myös omiin aisteihin kannattaa luottaa ruoan säilyvyyttä arvioidessa. Silander kehottaa tunnistamaan myös erot parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivä-päiväysten välillä.
Rahaa roskiin
Ruokahävikki kuormittaa myös ympäristöä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemän tutkimuksen mukaan kotitalouksien ruokahävikkiä syntyy keskimäärin noin 25 kiloa henkeä kohden vuodessa. Kotitalouksien ruokahävikki Suomessa vastaa kaikkiaan 139 000 henkilöauton vuosittaisia kasvihuonepäästöjä.
Ruokahävikki ei kuormita pelkästään ympäristöä, vaan myös lompakkoa. Kannattaa muistaa, että suoraan roskiin päätyvä ruoka on käytännössä sama kuin heittäisi rahaa roskiin. Käytännössä olet maksanut siitä, että kuljetat ruoka-aineet kotiisi vain heittääksesi ne pois.
Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota varsinkin nyt, kun ruoan hinta on noussut. Vuodessa haaskuun voi mennä tuntuvia summia.
– Harva varmaan edes heittäisi suoraan rahana roskiin sellaisia määriä, mitä ruokahävikin muodossa menee roskiin vuodessa, Silander pohtii.
Samalla hän muistuttaa, että ei kukaan heitä ruokaa tahallaan roskiin.
– Jos asiaan keskittyisi enemmän, niin silloin voi tehdä oikeita säästöjäkin.
Eniten hävikkiin päätyvissä ruoissa korostuvat monet edulliset raaka-aineet, kuten hedelmät ja vihannekset. Vastaavasti esimerkiksi liha- ja kalatuotteita päätyy hävikkiin vähemmän. Voisiko olla niin, että kallis hinta saa ihmisen olemaan tarkempi sen kanssa, ettei se päädy hävikkiin?
Silander uskoo, että hintaa enemmän hävikin määrään vaikuttaa, se kuinka paljon tuotteita käytetään arjessa. Toki jonkinlainen vaikutus hinnallakin saattaa hänen mukaansa olla.
– Esimerkiksi marjoja menee tosi vähän hävikkiin, vaikka ne ovat itsepoimittuina ilmaisia. Todennäköisesti siksi, että niitä säilytetään usein pakastimessa.
Pelkkää hintaa enemmän ruokahävikkiin vaikuttavatkin Silanderin mukaan käyttötottumukset.
– Arvokkaista raaka-aineista esimerkiksi kahvia menee tosi paljon hävikkiin. Siksi hinta ei tämän asian kanssa kulje aina käsi kädessä.
LUE MYÖS:
Pilaantuuko riisi? Nämä tuotteet säilyvät päiväyksen jälkeenkin
Näin kauan ruoka säilyy pakkasessa
Paljon puhuttua kotivaraa kootessa kannattaa muistaa yksi asia