Erittäin hauraissa sekä lapsiavioliittojen suhteen kriisivaltioissa elävien tyttöjen todettiin menevän kaksi kertaa todennäköisemmin naimisiin verrattuna vakaammissa maissa eläviin tyttöihin.

Pelastakaa Lasten raportti Global Girlhood Report 2024: Fragile Futures osoittaa tytön joutuvan naimisiin joka 30. sekunti erittäin hauraissa valtioissa, joissa lapsiavioliitot ovat yleisiä. Niissä kymmenessä maassa, jossa tilanne on pahin, elää noin 32 miljoonaa 10–17-vuotiasta tyttöä.

Näistä kymmenestä maasta kahdeksan sijaitsee Afrikassa. Tilanne on vakavin Keski-Afrikan tasavallassa, Tšadissa ja Etelä-Sudanissa sekä Somaliassa ja Eritreassa. Afrikan mantereen ulkopuolella tilanne on erittäin heikko Jemenissä ja Afganistanissa.

Talousjärjestö OECD:n erittäin hauraiksi luokittelemassa 15 valtiossa elävien tyttöjen todennäköisyys joutua naimisiin alle 17-vuotiaana on kaksinkertainen verrattuna vakaammissa maissa eläviin tyttöihin. Lapsiavioliitoista joka kymmenes solmitaan näissä valtioissa, joissa elää yhteensä 36 miljoonaa nuorta tyttöä.

Erittäin hauraissa valtioissa joka neljäs tyttö synnyttää lapsen ennen kuin on täyttänyt 18 vuotta. Tytöistä monet eivät saa lainkaan osaavaa neuvontaa ja apua esimerkiksi kätilöltä tai muulta sairaanhoitohenkilöstöltä raskauden tai synnytyksen aikana ja tämän jälkeen. Tämä lisää ja pahentaa merkittävästi komplikaatioihin liittyviä riskejä.

Hauraiksi luokiteltujen maiden määrä on kasvanut viime vuosina. Vuotta 2022 koskevassa States of Fragility -raportissaan OECD määritteli 60 maata hauraiksi. Näissä maissa asuu yhteensä 170 miljoonaa nuorta tyttöä.

Monet eri tekijät lisäävät yhteiskunnallista epävakautta ja sen kielteisiä seurauksia hauraissa valtioissa. Maita leimaa puutteellinen kyky järjestää ja ylläpitää lainsäädäntöä, lainvalvontaa sekä taloutta ja julkisia palveluja, mitkä varmistavat väestön turvallisuuden ja terveyden.

Hauraita valtioita koettelee pahoin myös eri kriisit, kuten aseelliset konfliktit, talouskriisit ja ilmastoon liittyvät katastrofit. Erittäin hauraissa maissa tilanne on kaikkein haastavin.

Lapsiavioliitoilla tuhoisat seuraukset

Varhaiset avioliitot riistävät tytöiltä heidän oikeutensa terveyteen, koulutukseen ja turvallisuuteen sekä osallisuuteen. Naimisiin menevät tytöt keskeyttävät koulunkäyntinsä muita tyttöjä useammin. Tällä on vakavat seuraukset heidän mahdollisuuksiinsa saavuttaa taloudellista riippumattomuutta sekä vaikuttaa omaan elämäänsä.

Kohonneet riskit raskauteen ja synnytykseen liittyen näkyvät selkeästi äitiyskuolleisuuden luvuissa. Myös HIV-tartunnan sekä fyysisen ja seksuaalisen väkivallan riskit kasvavat.

– On kestämätöntä, että miljoonien tyttöjen lapsuus riistetään vuosittain ja tilanteen annetaan jatkua. Suomessa kehitysyhteistyön keskeinen painopiste on pitkään ollut naisten ja tyttöjen oikeudet. Huolemme on, että nyt resursseja taas kohdennetaan esimerkiksi kaupan edistämiseen. Tällainen investointi kohdistuu harvoin hauraisiin maihin, sanoo Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön erityisasiantuntija Emmi Pakkala.

– Kansainvälisen yhteisön ja Suomen on tehtävä enemmän tyttöjen puolesta. On tärkeää suunnata resursseja kaikkein vähiten kehittyneisiin maihin, koska näemme toistuvasti, että riskit lapsille ja tytöille ovat niissä suuremmat.

Hänen mukaansa hauraista valtioista yksikään ei ole näillä näkymin saavuttamassa myös tytöille erityisen tärkeitä kestävän kehityksen tavoitteita nälän poistamiseksi sekä koulutuksen ja terveyden takaamiseksi kaikille tai sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi.

Tyttöjen tarpeisiin, niin suojelun kuin terveyden osalta, voitaisiin vastata puuttumalla eriarvoisuuden juurisyihin, kuten sosiaalisiin valtarakenteisiin, köyhyyteen ja pääsyyn koulutukseen. Hauraissa valtioissa on varmistettava riittävästi resursseja ja tukea eri toimijoille.

Lapsiavioliittojen lopettamiseksi sekä tyttöjen oikeuksien edistämiseksi hauraissa oloissa on kehitettävä uusia työkaluja, Pelastakaa Lapset suosittelee. Tyttöjen oikeuksien suojelemiseksi tarvitaan lisää yhteistyötä hauraiden valtioiden hallitusten, YK:n järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja avunantajien välillä sekä humanitaarisessa toiminnassa, että kehitysyhteistyössä.