Presidenttiehdokas professori Alexander Stubb esittää puolustusvoimien suorituskyvyn vahvistamista 5 000 sotilaan ammattireservin perustamisella.
Se muodostaisi uuden valmiusprikaatin käytettäväksi niin Suomen puolustuksessa kuin vaativissa Nato-operaatioissa.
– Tarvitsemme reserviin noin 5 000 sotilaan ammattireservin, jota hyödynnetään erilaisissa vaativissa Nato-tehtävissä ja -operaatioissa. Joukko on myös Suomen turvana ja taisteluvalmiudessa erittäin nopeasti, Alexander Stubb sanoo Iltalehdessä.
”Ammattireserviin” kuuluvat sotilaat eivät olisi vakinaisessa palveluksessa, mutta heitä koulutettaisiin säännöllisesti. He olisivat hyväksyneet sitoumuksen astua palvelukseen heti tarvittaessa.
– Pitää huolehtia siitä, että tiukan paikan tullen pystymme lähettämään myös suomalaisia reservejä Naton operaatioihin.
Prikaati saataisiin nopeasti myös Suomen itärajan turvaksi.
Tasavallan presidentin tärkeitä tehtäviä on Alexander Stubbin mukaan kolme. Ne ovat ulkopolitiikan johtaminen yhdessä valtioneuvoston kanssa, puolustusvoimien ylipäällikkyys ja arvojohtajuus.
– Aika harvoin puhutaan ylipäällikkyydestä. Se on keskeistä tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Käytännössä on kyse siitä, että tasavallan presidentillä on suora sotilaskäskysuhde puolustusvoimain komentajaan, Stubb toteaa.
– Tiedusteluyhteistyö, strategiset ja operatiiviset suunnitelmat sekä tärkeimmät asehankkeet kuuluvat tavalla tai toisella ylipäällikön tehtävään.
Alexander Stubb sanoo miettineensä paljon Venäjän aloittaman hyökkäyssodan luonnetta ja vaikutusta ylipäällikön tehtävään.
– Päällisin puolin sota näyttää konventionaaliselta sodankäynniltä, jossa sotilaat, tankit ja aseet lyövät vastakkain. Perinteinen työkalu on käytössä kuin ruuvimeisseli, Stubb kuvailee.
– Ruuvimeisselistä on tullut kuin ruuvinväännin, mutta vielä ei olla siinä sodankäynnin vaiheessa, joka on enemmän numeroita ja bittejä.
– Mitä tarkoittaa Suomen puolustuksen kannalta, että Venäjä ja Vladimir Putinin hallinto voivat olkaansa kohauttamatta lähettää 150 000 venäläistä kuolemaan sotaan? Se on erittäin kyynistä, hän huomauttaa.
Stubb on huolissaan myös puolustusvoimien kyvystä kouluttaa reserviläisiä.
– Ammattihenkilöstön suhde reserviin on tällä hetkellä ainoa huolenaiheeni. Määrä nostetaan 13 500:een, mutta suhde reserviin on heikko. Meillä on enemmän reservejä kuin kaikissa muissa Pohjoismaissa yhteensä, mutta huonoin suhdeluku ammattihenkilökunnan ja reservin välillä, Stubb sanoo Iltalehdelle.
– Muutamalla tuhannella olisi tarkoituksenmukaista nostaa puolustusvoimien henkilöstön määrää.
