Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb oli tiistaina haastateltavana Ilta-Sanomien vaalimessuilla. Häneltä kysyttiin keskustan ehdokkaan Olli Rehnin terveisistä, joissa Rehn ihmetteli, eikö Stubb tasavallan presidenttinä pyrkisi yhteisymmärryksen luomiseen työmarkkinoilla.
Stubb aloitti toteamalla, että ”tasavallan presidentti ei, tietenkään, ole työmarkkinaosapuoli”. Hän sanoi olevansa toki samaa mieltä siitä, että talous on turvallisuuskysymys ja Suomessa talous on sakannut 15 vuotta.
Stubb viittasi presidentti Sauli Niinistön esittämään parlamentaariseen, vaalikaudet ylittävään yhteistyöhön, jota ajatusta sanoi pitävänsä ”erinomaisena”.
Alexander Stubb pohti, olisiko hän läsnä tällaisissa keskusteluissa presidenttinä. Hän arveli, että voisi tehdä sen taustalla, ”mutta tasavallan presidentin ydintehtävää eivät ole työmarkkinakysymykset”.
Stubbilta kysyttiin, mitä eväitä hän tarjoaisi työmarkkinapöytään.
– Alexander Stubb presidenttiehdokkaana tai presidenttinä ei tulisi antamaan minkään näköisiä suoria neuvoja työmarkkinaosapuolten välisiin kysymyksiin. Varsinkaan niiden yksityiskohtiin, Alexander Stubb linjasi.
– Me olemme tällä hetkellä sellaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa tasavallan presidentin ydintehtävä on sota ja rauha. Tasavallan presidentin ydintehtävä on kansainvälinen politiikka, ulkopolitiikka ja ylipäällikkyys. Se ei ole talouspolitiikka.
Alexander Stubb toivoi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehninkin käsittelevän näitä kysymyksiä tulevaisuudessa. Stubbilta kysyttiin ehdokaskollega Jussi Halla-ahon lausunnosta, että Rehn teki virheen ottamalla tällaiset asiat esille.
– Jussi ei ole välttämättä väärässä.
Stubbin mukaan ay-liikkeellä on ollut hyvä asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Hän sanoi pitävänsä sopimisen perinteestä.
– Puhun paljon siitä, että presidentin pitää olla yhdistävä tekijä. Eli en lähtisi ay-liikettä, työmarkkinaosapuolia tai muita toimijoita, jotka pyrkivät parantamaan suomalaista yhteiskuntaa, missään nimessä tuomitsemaan.
Stubb sanoi haastattelijan tulkitsevan ihan oikein, että hän ei haluaisi puuttua esimerkiksi poliittisiin lakkoihin.
– Minun perusviestini on se, että meillä on yhteiskunta, jossa tällä hetkellä on talousvaikeuksia. Tasavallan presidentin ydintehtävä on ulkopolitiikka yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.
Stubb sanoi nähneensä itse kahdeksan vuotta aikana hallituksessa, miten vaikeaa on tehdä talouspolitiikkaa.
– Näkisin asian niin, että tasavallan presidentin tehtävä voi olla auttaa hallitusta löytämään ratkaisuja. Mutta julkisuuden kautta sitä harvemmin tehdään. Enpä ole nähnyt myöskään tasavallan presidentti Sauli Niinistön sitä tekevän. Eli, mentäisiinkö nyt asiaan, Stubb hauskuutti Sanomatalon yleisöä.
– En puutu työmarkkinaosapuolten kysymyksiin tai hallituksen talouspolitiikkaan. Se on minun suora vastaukseni tähän kysymykseen, Alexander Stubb sanoi.
– Niihin pöytiin, joissa näitä päätöksiä tehdään, tasavallan presidentillä ei ole paikkaa.
Stubb ihmetteli, miksi presidenttiehdokkaiden välille pitäisi ulko- ja turvallisuuspolitiikan jälkeen yrittää nyt saada eroja talouspolitiikassa.
– Se on tämä peruskysymys. Meillä ulko- ja turvallisuuspolitiikka Suomessa on eksistentiaalinen kysymys. Olemme tilanteessa, jossa meillä edelleen on ne kolme perusuhkaa: Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Ja nyt me käymme ehdokkaiden välillä minun mielestäni erittäin rakentavaa, hyvää, sivistynyttä keskustelua. Ja meillä on aika pitkälti samantyyppinen linja. Onko pakolla pakotettava jonkinlaisia eroja presidenttiehdokkaiden välille?, Stubb ihmetteli.
– Minun mielestäni ei.
Alexander Stubb huomautti myös, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa joutuu tekemään arvovalintoja joka päivä.